Koe uusi yle.fi

Kiina pyrkii aseviennin jättiläisten joukkoon – mutta sen rautaa rasittaa romun maine

Kiina on maailman kolmanneksi suurin asekauppias, ja sen asevienti kasvaa vauhdilla. Mitä Kiina myy, kenelle ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Ulkomaat
lennokkeja myyntitilaisuudessa
Aseistetuista miehittämättömistä lennokeista on tullut Kiinan myyntivaltti. Kiina aikoo perustaa Saudi-Arabiaan tehtaan tuottamaan CH-4 Caihong-lennokkeja (oikealla).Omer Saleem / EPA

Neljä Indonesian armeijan sotilasta kuoli ja kahdeksan haavoittui, kun Kiinasta ostettuun ilmatorjuntatykkiin tuli harjoituksissa vika ja sen sarja osui väärään paikkaan. Tapaus sattui toukokuussa. Ase oli neuvostoliittolaisen ZU-23 -ilmatorjuntatykin, suomalaisittain Sergein, kopio.

Onnettomuus ei ollut suuri yllätys. Kiinalaisten aseiden laatuongelmat tunnetaan laajalti. Indonesiassa sattui viime syksynä myös tapaus, jossa Kiinasta ostettuja C-705 meritorjuntaohjuksia esiteltiin presidentille, ja kumpikaan ei osunut maaliin.

Kiina kuitenkin ponnistelee luodakseen itsestään kuvaa luotettavasti toimivien ja uudenaikaisten aseiden valmistajana. Aseiden, joiden laatu on melkein länsimaisten ja venäläisten tasolla, mutta hinta huomattavasti halvempi.

Laatueroa Kiina kirii koko ajan kiinni, mutta välimatkaa riittää. Kiina ei ole pystynyt kehittämään varsinkaan nykyaikaisten sotilaslentokoneiden vaatimia suuritehoisia suihkumoottoreita.

Suurimmat aseviejät
Yle Uutisgrafiikka

Kiinan asevienti kasvaa

Tukholmalaisen tutkimuslaitoksen SIPRIn mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kiinan asevienti on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana 74 prosenttia. Kiina on maailman kolmanneksi suurin aseviejä 6,2 prosentin osuudella. Samaa kokoluokkaa ovat Ranska, Saksa ja Britannia.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat 33 prosentin ja 23 prosentin osuuksillaan maailman aseviennistä ihan omilla lukemillaan.

Suurvaltojen asevientiä ohjaavat taloudellisten tavoitteiden ohella valtapoliittiset tavoitteet. Ystäville ja samanmielisille myydään, mahdollisille vihollisille ei. Niin on myös Kiinan kohdalla.

jf-17 hävittäjä ja pommeja
Kiinan ja Pakistanin kehittämä JF-17 -hävittäjä aseistusvaihtoehtoineen esillä Pakistanissa. Konetta on myyty myös Myanmariin ja Nigeriaan.Shahzaib Akber / EPA

Aseita Intian naapureille

Kaksi kolmasosaa Kiinan aseviennistä suuntautuu Pakistaniin, Bangladeshiin ja Myanmariin, tässä järjestyksessä. Uusimpana jättikauppana Pakistan on tilannut Kiinalta kahdeksan sukellusvenettä. Kiina ja Pakistan ovat kehittäneet yhdessä JF-17 Thunder -hävittäjäkoneen, jota Pakistanin ilmavoimat käyttää.

Myös Bangladeshiin Kiina on myynyt sukellusveneitä, ja Myanmariin maavoimien aseistusta ja lentokoneita.

Kiinan tavoitteet tällä suunnalla ovat ilmeiset: Kiina ja Intia kilpailevat vaikutusvallasta eteläisessä Aasiassa, ja Kiina aseistaa Intian vastustajia. Pakistanin tilaamat uudenaikaiset sukellusveneet on selvästi ajateltu vastapainoksi Intian suurelle laivastolle.

Intia ja Pakistan käyvät kilpavarustelua, joka yltää ydinaseisiin saakka. Kiina on auttanut Pakistania ydinaseen ja rakettitekniikan kehittelyssä.

Kiinan asevientikartta
Suurin osa Kiinan aseviennistä menee sen kilpailijan Intian naapurimaihin. Muita asiakasmaita on paljon Afrikassa ja Aasiassa.Yle Uutisgrafiikka

Neuvostoliiton jalanjäljissä

Mutta Kiinan aseviennin suurin kasvusuunta on muualla: Afrikassa. Afrikan osuus on jo viidennes Kiinan aseviennistä. Kiina on Afrikassa muutenkin aktiivinen toimija. Talousavun ja investointien ohella asevienti täydentää sen pyrkimystä hankkia vaikutusvaltaa mantereella.

Kiina haluaa ennen kaikkea varmistaa ruoan ja energian saantia Afrikasta.

Kiina on tavallaan perinyt Neuvostoliiton aseman halpojen aseiden toimittajana köyhille Afrikan maille. Neuvostoaikainen kalusto alkaa olla loppuun kulunutta. Kiinalaiset aseet monesti ainoita, joihin Afrikan mailla on varaa – tai joita niille suostutaan myymään.

Useimmat kiinalaiset asejärjestelmät ovat myös neuvostokaluston kopioita, joten siirtymä niihin on helppo.

mies ja nainen asemessuilla
Kiinalaisen Norinco-asevalmistajan edustaja asemessuilla Kapkaupungissa 2008. Afrikka on Kiinan nopeimmin kasvava asemarkkina. Nic Bothma / EPA

Harjoituskoneita ja laivoja

Suurin osa Kiinan Afrikkaan myymistä aseista on ollut maavoimien kalustoa: rynnäkkökiväärejä, sinkoja, olkapääohjuksia, panssaroituja ajoneuvoja. Mutta se on myynyt ainakin kuuteen Afrikan maahan K-8 Karakorum -suihkuharjoituskoneita, jotka kelpaavat myös rynnäkkökoneiksi maiden sisäisissä levottomuuksissa. Afrikkaan on myyty yli 180 Karakorumia, joista valtaosa Egyptiin.

Edelleen Kiina on myynyt usealle Afrikan maalle sota-aluksia ja helikoptereita. Kiinalla on laivastotukikohta Djiboutissa, ja se suunnittelee lentokoneiden huolto- ja koulutuskeskuksia Tansaniaan ja Kongoon.

Laatuongelmiin on törmätty täälläkin. Kamerun osti neljä kiinalaista taisteluhelikopteria, joista yksi putosi pian tehtaalta tultuaan. Lisähankintoja ei tehty. Algeria osti laivastolleen kiinalaisia sota-aluksia, mutta vaihtoi niihin ranskalaiset tutkat ja kommunikaatiojärjestelmät.

Kiinalaisilla aseilla on myös taipumus päätyä monenlaisten joukkioiden käsiin, alkaen Somalian merirosvoista. Sudan on Kiinan suuri asiakas, vaikka se on lännen silmissä hylkiövaltio. Aseiden epäillään vuotavan Sudanista Afrikan muille kriisialueille (siirryt toiseen palveluun). Etelä-Sudanissa kiinalaisia aseita on nähty sisällissodan molemmilla osapuolilla. Jemenin huthikapinallisilla on ollut kiinalaisia meritorjuntaohjuksia, jotka ovat päätyneet heille luultavasti Iranista.

kolme kiinalaista panssariajoneuvoa
Kiinan panssariajoneuvoja monikansallisissa sotaharjoituksissa Kirgisiassa 2016. Kiina haluaa lisätä asemyyntiään Keski-Aasiaan.Igor Kovalenko / EPA

Venäläisten tontille

Kiina laajentaa asevientiään uusille alueille. Etelä-Amerikassa (siirryt toiseen palveluun) lentokone- ja ohjuskauppoja on tehty Boliviaan ja Peruun. Yhdysvaltoja kiivaasti vastustava Venezuela on ostanut Kiinalta viime vuosina lähes 800 miljoonalla eurolla aseita. Laskuista on tosin suuri osa maksamatta, koska Venezuela on romahdustilassa.

Viime aikoina Kiina on tehnyt kauppoja myös Keski-Aasian maihin, jotka entisinä neuvostotasavaltoina ovat olleet Venäjän markkina-aluetta. Mutta ne ovat Kiinankin lähialuetta, ja Kiinalla on kiinnostusta torjua niissä toimivia ääri-islamilaisia liikkeitä.

Turkmenistanissa on viime vuonna esitelty kiinalaisia ilmatorjuntaohjuksia, ja Kazakstanissa kiinalaisvalmisteisia ohjaajattomia Pterodactyl WJ-1 -lennokkeja, jotka voi aseistaa pommeilla tai ohjuksilla.

kiinalaisia lennokkeja paraatissa punaisella torilla
Wing Loong -lennokkeja paraatissa Pekingissä vuonna 2015. Lennokki on aseistettu maamaaliin ammuttavilla ohjuksilla.Andy Wong / EPA

Lennokit myyntimenestys

Lennokeista Kiina näyttääkin löytäneen varsinaisen hittituotteen. Aseistettujen lennokkien markkinoita hallitsevat Yhdysvallat ja Israel. Venäjä ei sellaisia valmista, ainakaan vientiin. Israel ei myy aseita arabimaihin, ja Yhdysvalloillakin on paljon myyntirajoituksia. Kiinalla ei rajoituksia ole.

Kiinan Pterodactyl, tai Wing Loong, jolla nimellä Chengdu-tehtaan lennokki myös tunnetaan, on vastaava asejärjestelmä kuin amerikkalaisen General Atomicsin Predator-lennokki, tai sen uudempi versio Reaper. Kiinalainen lennokki on saman näköinen kuin amerikkalainen, mikä kiinalaisten mielestä on luultavasti sattumaa.

Kiinalaisen Pterodactylin yksikköhinta on arviolta miljoona dollaria, amerikkalaisen Predatorin yli neljä miljoonaa.

Niinpä kiinalaiset lennokit ovat käynyt kaupaksi. Niitä on myyty Egyptiin, Saudi-Arabiaan, Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin, Irakiin, Nigeriaan, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin. Egypti ja Irak ovat käyttäneet niitä sotatoimissa Isisiä ja al-Qaidaa vastaan.

Saudi-Arabian sanotaan tehneen kaupat jopa sadasta lennokista, ja Kiina on luvannut rakentaa tehtaan Saudi-Arabiaan.

ase telineessä
Lennokkien ohella Kiinassa on kehitelty myös lennokkeja vastaan tarkoitettu elektronikivääri. Aseen tehosta ei ole yksityiskohtaisia tietoja.Rolex dela Pena / EPA

Paraneeko laatu?

Ovatko Kiinan aseet sitten ajanmukaisia? Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan kiinalainen ohjustekniikka alkaa olla vertailukelpoista muiden alan huippumaiden kanssa paitsi ilmatorjuntajärjestelmissä, joissa Kiina on Venäjää ja länsimaita jäljessä.

Maavoimien kaluston laadun paranemiseen saattaa viitata se, että Thaimaa osti äskettäin kiinalaisia taistelupanssarivaunuja. Kilvan hävisi venäläinen malli. Thaimaa oli aiemmin kärsinyt kiinalaisten asejärjestelmien huonosta laadusta ja joutunut paikkaamaan kertaalleen tehtyjä ostoksia länsimaisella tekniikalla.

Kiina on myös esitellyt oman häivehävittäjänsä, jota joidenkin arvioiden mukaan saatetaan tarjota myös vientiin – jahka se valmistuu. Häivehävittäjät ovat erittäin kalliita, joten kiinalaisen J-20:n tulo myyntiin mahdollistaisi niiden hankinnan myös kehittyviin maihin.

kiinalainen j-20 hävittäjä
Kiinalainen J-20 häivehväittäjä esittelyssä vuoden 2016 lopulla.EPA

Häivehävittäjä J-20 ja uusi suuri kuljetuskone Y-20 ovat poikkeuksia Kiinan aiemmista sotilaskoneista, jotka ovat olleet venäläisten mallien kopioita ja jatkokehitysversioita. Kummankin uudenkin mallin moottorit ovat yhä venäläisiä. Kehittelyä on yritetty auttaa monin tavoin: kiinalaiset ovat jääneet muutaman kerran kiinni amerikkalaisen sotilasilmailu- ja avaruusteknologian teollisuusvakoilusta.

Kiinan aseviennin kasvun jatkuminen ei ole itsestään selvää. Alalla on kova kilpailu, ja muutkin maat tekevät edullisia tarjouksia. Lisäksi Kiinalla on vielä parannettavaa huolto- ja koulutuspalveluissa, jotka ovat olennainen osa puolustustarvikekauppaa.

Lähteinä on käytetty muun muassa seuraavia artikkeleita: http://www.scmp.com/news/china/diplomacy-defence/article/2039880/china-battles-fierce-competition-and-quality-issues (siirryt toiseen palveluun), https://rusi.org/publication/rusi-defence-systems/chinese-arms-exports-contradict-its-international-messaging (siirryt toiseen palveluun), http://warisboring.com/malfunctioning-weapons-throw-a-wrench-in-chinas-arms-industry/ (siirryt toiseen palveluun), http://www.popsci.com/dragon-muscles-in-growing-number-victories-in-chinese-arms-exports (siirryt toiseen palveluun) ja https://www.rand.org/pubs/monograph_reports/MR1119.html (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Reuters

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Ratko Mladić

Srebrenican uhri toivoo tänään tuomittavalle Ratko Mladićille täyttä rangaistusta: "Hänen tekonsa ovat pahuuden tuolla puolen"

Elävä arkisto

Kansa, jonka maailma petti

Lento-onnettomuudet

Yhdysvaltojen sotilaslentokone syöksynyt mereen Japanin edustalla – kyydissä 11 henkeä