Hammashoitolan kysymykset yllättivät Turussa – Mitä tekemistä vanhempien koulutuksella tai ammatilla on lapsen hampaiden kanssa?

Hammashoitola kyselee vanhempien taustoista löytääkseen perheet, joissa tarvitaan erityistä tukea lasten hampaiden hoitoon.

hammashuolto
Lapsi hammashoitolassa
Keijo Salokangas / Yle

Turkulaisen Jessina Huldénin postiluukusta tipahti toukokuun alussa kutsukirje perheen nuorimman, puolitoistavuotiaan lapsen suun terveystarkastukseen. Kirjeen mukana vanhemmat saivat täytettäväkseen lapsen terveydentilaa koskevan esitietolomakkeen.

Huldén yllättyi huomatessaan, että lomakkeessa kysytään vanhempien koulutustasoa ja ammattia. Tilanne oli uusi, sillä vanhempien lasten kohdalla vastaavia ei tiedusteltu.

Lapsen isä ei liiemmin kysymyksiä kummastellut. Jessinan mieltä asia kuitenkin jäi vaivamaan. Hän on itse lapsen isää matalammin koulutettu. Huldén ihmetteli, onko ammatilla ja koulutuksella todella merkitystä lapsen hampaiden hoidossa.

– Ajatellaanko terveydenhuollossa, että perusasteen kouluissa opetetaan pitämään hampaista huonommin huolta kuin korkeakouluissa? hän hämmästelee.

Asia hämmentää myös somessa

Jessina Huldén kirjoitti asiasta Facebookissa vanhempien vertaisryhmään. Siellä hän sai ihmetykselleen runsaasti vastakaikua. Ympäri maan asuvat keskustelijat pohtivat yhdessä kysymysten tarkoitusperää.

Useimpien mielestä tapaus tuntui oudolta. Toisia kysymykset sen sijaan lähinnä huvittivat.

Huldénin mukaan aihe vaikutti olevan monille arka. Useampi totesi, ettei itse vastaisi ammatti- ja koulutuskysymyksiin lainkaan.

– Joillekin voi selvästi tulla kiusaantunut olo tällaisista kysymyksistä, Huldén toteaa.

Tarkoitus on kartoittaa riskejä

Turun kaupungin ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström kertoo, että kyseessä on normaali kaupungin käytössä oleva esitietolomake. Ammatti- ja koulutustaustaa koskevat kysymykset liittyvät Mun suu -hankkeeseen, jossa tutkitaan 1–1,5-vuotiaiden lasten suun terveyttä.

Tässä on tarkoitus ainoastaan positiivisessa hengessä seuloa esiin perheitä, joita halutaan tukea enemmän.

Marina Merne-Grafström

Kysymykset on otettu osaksi lasten normaaleja hammashoidon käytäntöjä. Niillä kartoitetaan lapsen suun terveyden mahdollisia riskitekijöitä. Tietojen pohjalta perheelle voidaan tarvittaessa tarjota erityistä tukea. Tuki voi tarkoittaa pidennettyä omahoidon seurantaa.

– Tässä on tarkoitus ainoastaan positiivisessa hengessä seuloa esiin perheitä, joita halutaan tukea enemmän, Merne-Grafström kertoo.

Mun suu -hanke on turkulaisten kehittämä ja ollut käynnissä jo vuodesta 2013. Esitietolomakkeessa ei ole mainintaa hankkeesta.

Hammashoitola on saanut asiasta kyselyjä

Turun kaupungin ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström myöntää, että käytäntö on herättänyt vanhemmissa kysymyksiä.

– Olemme saaneet jonkin verran kyselyjä muiltakin, Merne-Grafström kertoo.

Marina Merne-Grafström haluaa korostaa, että vanhempien matala koulutustaso ja ammatti eivät ole riskinaiheuttajia yksinään, vaan vasta yhdistyessään vähintään kahteen muuhun tekijään. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsäännöllinen ateriarytmi ja hampaiden harjaus.

Vanhempien koulutustason ja ammattien kyselemistä Merne-Grafström perustelee tutkimustiedolla. Tutkija Pia Meurmanin tutkimuksessa löydettiin yhteys lapsen hampaiden reikiintymisen ja vanhempien koulutustason välillä.

Ylihammaslääkäri Merne-Grafström ei tiedä kenenkään toistaiseksi kieltäytyneen kertomasta koulutustaan ja ammattiaan. Myös Jessina Huldén kertoo, että perheessä lomake täytettiin kokonaan.

– Lapsen isä vastasi kysymyksiin ihan kiltisti, Huldén nauraa.