Video: Suloiset Tiuhti- ja Tahti-siilit pääsivät takaisin luontoon talvihoidon jälkeen

Luukkosen perhe on hoitanut luonnonvaraisia, apua tarvitsevia siilejä talven yli jo parin vuoden ajan.

siili
Siili sylissä.

Sonkajärvelaisen Luukkosen perheessä on juhlapäivä. He laskevat luontoon kaksi siiliä, jotka ovat olleet heillä hoidossa talven yli.

Perheen äiti, Erja Luukkonen, on luonnonvaraisten siilien hoitaja, joka ruokkii, lääkitsee ja tarjoaa talvehtimispaikan siileille, jotka eivät itse pärjäisi talven yli.

Nyt vapautettavat, Tiuhti- ja Tahti-nimiset piikkipallerot löytyivät Luukkosten lähirisukosta viime syksynä, kun ilma oli jo viilennyt ja yöpakkasia luvassa.

– Otettiin ne siilit puntarointiin ja huomattiin, että ovat liian pieniä. Ne ei olisi selvinnyt talvesta, kertoo Erja.

Siilin pitäisi painaa 800 grammaa selvitäkseen pakkasista. Korkeasaaren villieläinsairaalasta kerrotaan, että siili ei mene talvehtimaan, jos sillä ei ole riittävä rasvakerros. Se jatkaa ruuan etsimistä, ja osa paleltuu sen vuoksi kuoliaaksi.

Luukkoset ovat hoitaneet luonnonvaraisia siilejä jo parin talven ajan. Kaikki alkoi, kun perheen Max-poika kertoi äidille, että ei ole koskaan nähnyt siiliä. Niinpä he alkoivat tutkia, miltä siili näyttää ja miten se elää. Tietoa löytyi Facebookin Siilien ystävät –ryhmästä ja netin Siili kiikarissa –sivustolta (siirryt toiseen palveluun).

Perhe rakensi autotalliin viisi talvehtimispesää lautakehikoista, valuämpäreistä ja muoviputkista. Lämmikkeeksi tuli heinää, lehtiä ja kankaita.

Siilien talvehtimispesä autotallissa.
Sonkajärveläinen Luukkosen perhe rakensi autotalliinsa viisi talvehtimispesää siileille.Eerikki Pitkänen / Yle

Hoitona ruokaa, lääkkeitä ja kylpyjä

Nyt Max-poika on nähnyt siilin ja jopa hoitanut sitä.

– Se tuntuu piikkiseltä kädessä, hymyilee Max.

Myös muut perheen pienemmät lapset, Luca ja Mila, ovat päässeet äidin kanssa hoitohommiin haravoimalla kuivia lehtiä talvehtimispesiin, ruokkimalla sekä auttamalla kylvettämisessä.

– Siilejä pitää välillä käyttää pesulla silloin, kun ne ovat hereillä. Laitan lämmintä vettä ja puhdistusainetta vatiin, että kakat lähtevät liukenemaan. Sitten lapset saavat kuivata niitä pyyhkeellä.

Joskus siilit tarvitsevat myös lääkehoitoa. Erja tekee jokaiselle siilille aluksi tulotarkastuksen ja antaa matokuurin. Tarvittaessa hän lääkitsee niitä keuhkomatoja vastaan ja antaa antibiootteja. Hoitoon kuluu rahaa, mutta Erja ei sitä ajattele.

– Tykkään paljon eläimistä, ne ovat tosi tärkeitä minulle.

Talven aikainen hoito riippuu lämpötilasta. Kovilla pakkasilla siilit horrostavat pitkiäkin aikoja, mutta lämpötilan noustessa ne saattavat käydä hereillä.

Siiliä pitää auttaa

Siilien tarkkaa lukumäärää Suomessa ei tiedetä, mutta näköhavaintojen perusteella on arvioitu, että kanta on vähentynyt. Suurimpia uhkia ovat liikenne ja kovat pakkaset.

Korkeasaaren villieläinsairaalasta muistutetaan, että apua tarvitsevaa siiliä pitää auttaa, minkä sanoo eläinsuojelulakikin. Jos siilille ei osaa itse tehdä mitään, voi soittaa luonnonvaraisia siilejä hoitavalle henkilölle tai eläinsuojeluun.

Otettiin siilit puntarointiin ja huomattiin, että ovat liian pieniä. Ne ei olisi selvinnyt talvesta.

Erja Luukkonen

Apua tarvitsevan siilin tunnistaminen voikin olla hankalaa, joten Korkeasaaresta kehotetaan tarkkailemaan mahdollisesti apua tarvitsevaa siiliä. Haavoittumisen merkkejä voivat olla muun muassa, että siili ei mene kunnolla kerälle, ei puolustaudu uhkaa vastaan tai siinä näkyy ulkoisia vammoja. Myös erityisen laiha siili tarvitsee hoitoa.

Erja Luukkosen mukaan haavoittunut siili saattaa kiertää kehää, mikä kertoo siitä, että se on saanut iskun päähänsä.

Siilille voi tehdä omaan pihapiiriin talvehtimispesän ja ruokkia esimerkiksi kissan märkäruualla. Villieläinsairaalasta kerrotaan, että rauhoitetun siilin saa ottaa väliaikaisesti hoitoon, ja se pitää palauttaa samaan paikkaan hoidon jälkeen. Toisen kunnan alueelle laskemisesta pitää olla erikseen lupa.

Luopumisen tuskaa

Luukkosilla on ollut tänä talvena hoidossa yhteensä viisi piikkipalleroa. Yksi heistä, Saara, pääsi jo päivän aiemmin kirmaamaan luontoon. Tiuhtin ja Tahdin lisäksi talvehtimispesissä ovat vielä Kajaanista tulleet Viuhti ja Siiri. Niiden laskeminen tulee ajankohtaiseksi, kun lumet Kainuussa sulavat.

Villieläinsairaalan mukaan siileillä on hyvät edellytykset selvitä luonnossa, vaikka ne olisivatkin tottuneet ihmisen hoitoon talven aikana.

Erja-äiti ja Max-poika pitävät Tiuhtia ja Tahtia sylissään kotipaikkansa pihamaalla ja laskevat pallerot varovasti maahan. Luca ja Mila seuraavat talvivieraiden lähtöä vierestä.

Nainen laskee siilin sylistään luontoon.
Erja Luukkonen laskee Tahti-siilin vipeltämään luontoon.Eerikki Pitkänen / Yle

Tahti tutkii hetken ympäristöä paikallaan ja pinkaisee juoksuun kohti läheistä risukkoa. Tiuhti etenee varovaisemmin ja kömpii läheisen navetan reunustalle heinäkasaan.

– Onhan tämä luopumisen tuskaa. Olen kasvattanut pienistä siilivauvoista isoja, ja nyt minun työni on tehty. Niiden on aika päästä sinne, mihin ne kuuluvat, sanoo Erja katsellessaan siilien menoa.

– Kiva kun ne pääsi luontoon. Ne on varmaan mielissään ja lähti varmaan etsimään matoja, nauraa Max.