Puuntaimista ja siemenistä on juuri nyt kova pula – "Valitettavasti olen joutunut vastaamaan, että ei ole"

Metsänomistajalle taimipula tarkoittaa sitä, että istutuksiin kannattaa varautua jo vuotta tai kahta etuajassa.

metsät
Joroisten taimitahan johtaja Anne Immonen
Joroisten taimitarhan johtaja Anne Immonen.Toni Pitkänen / Yle

Joroisten taimitarhan johtaja Anne Immosen puhelin on soinut tiuhaan kevään aikana. Metsänomistajat ovat soitelleet: kuusen taimia, männyn taimia ja koivun taimia kaivattaisiin.

– Valitettavasti olen joutunut vastaamaan, että ei ole.

Puun taimista on nyt pula koko maassa. Viime vuosien vilkkaista uudishakkuista johtuen tarve on kasvanut ja taimia tarvitaan enemmän. Lisäksi taimista oli jonkin verran pulaa jo viime keväänä.

Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes pitää taimi- ja siemenpulaa huolestuttavana. Jos avohakatulle uudistusalalle ei istuteta uutta taimikkoa, ala heinittyy ja vesoittuu nopeasti.

– Jo kolmen kasvukauden viivästyminen metsänviljelyssä tuo metsänomistajalle 400 euron tappion hehtaarille, Remes laskee.

Taimituottajille ennakkotilaukset tärkeitä

Yksi osa ongelmaa on se, että taimia tilataan liian myöhään. Joroisten taimitarhan johtaja Anne Immosen mukaan metsänviljelymateriaalin tilaaminen unohtuu helposti silloin, kun puukauppoja tehdään.

– Kun kevätaurinko alkaa paistaa, tulee olo, että pitäisi se istutushommakin hoitaa. Jos uudistusmateriaalin varaaminen jää näin kalkkiviivoille, todennäköisyys sille, että sitä saa, on huono.

Taimituottajille on todella tärkeää, että tilaukset tehdään ajoissa. Kasvihuoneissa kasvavat pienet itävät taimet tulevat myyntiin ensi ja seuraavana vuonna.

– Nyt me teemme täällä vuotta 2018 ja 2019. Jos kunnollista tilausta tai varausta ei ole, huutoon on aika mahdoton vastata.

Joroislaisen Olli Tujusen metsässä tehtiin avohakkuu vajaan kolmen hehtaarin alueella viime vuonna. Hän laittoi taimitilauksen vetämään samoin tein ja nyt taimipulasta huolimatta istutustyöt ovat loppusuoralla.

– Tilasin uudistuksen samalla kun hakkuutkin. Ajoissa kun on liikkellä, taimia on saatavana.

Maanomistaja Olli Tujunen.
Olli Tujunen.Toni Pitkänen / Yle

"Valtavan iso merkitys"

Normaalisti keväällä maahan laitetaan koko maassa noin 130 miljoonaa tainta, syysistutuksiin tarvitaan 20–30 miljoonaa tainta. Kaikkiaan tänä vuonna taimia istutetaan noin 80 000 hehtaarin alalle, siemenkylvöä tehdään noin 25 000 hehtaarille. Nyt pulaa on myös laadukkaista siemenistä.

Suomen Metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen mukaan myös talousmetsän kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta, kun istutuksissa käytetään jalostettuja taimia.

– Tällä on valtavan iso merkitys myös yhteiskunnalle. Kotimaisen puun käyttö lisääntyy 10–15 miljoonaa kuutiota vuodessa ja puun kiertoajassa varmaankin 11 miljoonan kuution vuotuinen lisäkasvu saadaan aikaan jalostetulla materiaalilla.

Taimitarhojen määrä puolittunut

Suomessa on nykyisin toiminnassa kaikkiaan 42 taimitarhaa. Apuharvennus on ollut raju, sillä vielä 2000-luvun alussa taimitarhoja oli 94. Tuolloin tuotiin paljon taimia myös Ruotsista, enimmillään jopa 30 miljoonaa tainta vuodessa. Nyt määrä on 10 miljoonaa.

Joroisten taimitarha.
Joroisten taimitarha.Toni Pitkänen / Yle

Suurin Suomen taimituottajista on Fin Forelia, se on Metsähallituksen omistama yhtiö. Se tuottaa yhteensä noin 45 miljoonaa tainta neljällä taimitarhallaan, jotka sijaitsevat Nurmijärvellä, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Saarijärvellä.

Taimitapiolla on kolme taimitarhaa: Heinolassa, Imatralla ja Alastarolla. Yhtiö tuottaa viidesosan Suomen metsätaimista eli noin 30 miljoonaa tainta. Imatran tarha lopetetaan alkukesästä, mutta jäljelle jäävät kaksi taimitarhaa tuottavat jatkossa nykyisen taimimäärän. Taimitapio on suurin yksityisistä tarhoista. Sen vuosituotanto on 30 miljoonaa tainta. UPM:n taimitarha Joroisissa kasvattaa vuodessa noin 20 miljoonaa tainta.

Mellanå Plant Kristiinankaupungissa tuottaa 18 miljoonaa tainta vuodessa.

Nykyisin lähes 60 prosenttia istutettavista taimista on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt reiluun neljännekseen, koivun osuus on viitisen prosenttia ja muita puulajieja on noin kymmenen prosenttia istutuspinta-alasta.