Tiesitkö, että päättötodistuksen numeroihin voi hakea muutosta? Muun muassa poissaolot tai oppimisvaikeudet eivät saisi vaikuttaa

Päättöarvioinnista voi pyytää uudelleenarviointia rehtorilta tai viime kädessä tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastolle.

arvosanat
todistusten jakoa
Toni Pitkänen / Yle

Koulujen lukuvuosi on päättymässä ja yhdeksäsluokkalaiset oppilaat saavat pian päättötodistukset kouraansa. Todistus kertoo, miten oppilas on saavuttanut oppiaineiden tavoitteet.

Aina arvosana ei ole se, mitä oppilas tai huoltaja ovat ajatelleet. Joskus erimielisyys selviää olemalla yhteydessä opettajaan, mutta jos sekään ei tuo ratkaisua asiaan, on oppilaalla vielä kaksi keinoa: pyytää koulunsa rehtorilta uudelleenarviointia tai sen jälkeen tehdä oikaisupyyntö aluehallintovirastoon.

– Arviointi on ehkä kaikkein sensitiivisin ja tärkein kysymys, missä viranomainen käyttää vahvaa valtaa, koska etenkin päättöarvioinnissa se vaikuttaa siirtymiseen toiselle asteelle, sanoo opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Poissaolot tai oppimisvaikeudet eivät saa vaikuttaa arviointiin

Aluehallintovirasto voi puuttua päättöarviointiin vain, jos kyseessä on ilmeinen virhe. Tällaisia ovat tilanteet, joissa arvosana on perustunut muuhun kuin tosiasialliseen oppimiseen. Esimerkiksi poissaolomäärät tai oppimisvaikeudet eivät saa vaikuttaa osaamisen arviointiin.

– On erittäin tärkeää oppilaan oikeusturvan kannalta, että arviointi on yhdenvertaista ja perustuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin päättöarvioinnin kriteereihin, toteaa Lehtola.

Jos koululla ei ole riittävää tietoa oppilaan osaamisesta esimerkiksi poissaolojen vuoksi, pitää opettajan todeta tosiasiallinen osaaminen. Oppimisvaikeustilanteissa koulujen tulee järjestää tukea esimerkiksi lukihäiriöiselle oppilaalle heti oppimisvaikeuden ilmettyä.

Arvosanoista valitetaan harvoin

Peruskoulujen rehtorit eri puolilta Suomea kertovat, että uudelleenarviointeja pyydetään harvoin. Osa ei muista omalta uraltaan yhtään tapausta. Rehtorien mukaan suurin osa tulleista uudelleenarviointipyynnöistä on johtunut siitä, että huoltajat tai oppilas eivät ole olleet tietoisia, mitkä asiat arviointiin vaikuttavat.

– On tärkeää, että kouluissa luodaan arviointikulttuuri opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken, ja ne kriteerit on tuotu tietoon, huomauttaa Lehtola.

Uudelleenarviointia saatetaan pyytää myös tilanteissa, joissa päättötodistuksen keskiarvo ei riitä haluttuun jatko-opiskelupaikkaan. Eräs rehtori muistaa tapauksen vuosien takaa, jossa huoltajat halusivat lapsensa samaan lukioon kavereidensa kanssa, mutta lapsen keskiarvo ei siihen kouluun riittänyt. Huoltajat pyysivät rehtorilta uudelleenarviointia yhteensä viidessä oppiaineessa. Arviointi osoittautui kuitenkin perustelluksi, eikä päättötodistukseen tullut muutosta.

Itä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn saakka päätyy keskimäärin 2–4 päättöarvioinnin oikaisuvaatimusta vuosittain.

Näin voit hakea muutosta päättöarviointiin

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus pyytää rehtorilta päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päättöarvioinnista. Rehtori voi muuttaa arviointia tai pitää sen ennallaan. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Uudelleenarviointipyynnön jälkeen huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen saannista. Aluehallintovirasto pyytää oppilaan rehtorilta päätöksen perustelut ja tulkitsee sitä perusopetuksen opetussuunnitelman kriteerien mukaisesti. Aluehallintovirasto voi ottaa käsittelyyn vain ilmeisen virheellisen arvioinnin.

Aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Jopa kolmen numeron heittoja arvioinneissa

Ylitarkastaja Lehtola muistuttaa, että todistuksen numeroarvosana kuvaa oppilaan suoriutumista suhteessa oppiaineen tavoitteisiin, ei suhteessa muihin oppilaisiin.

– Meillä on vähän sitäkin ongelmaa, että opettajat vertaavat liian paljon osaamista suhteessa muihin niin kuin ennen meni Gaussin käyrän mukaisesti.

Arvioinnin painotusten ero on heijastunut Suomessa tehtyihin tutkimuksiin, joissa arvosana on voinut vaihdella jopa kolmen numeron verran arvioivasta opettajasta riippuen.

Ennen puhuttiin oppilaan arvioinnista ja nykyään puhutaan oppimisen arvioinnista.

Kari Lehtola

Lehtola arvioi, että uusi, syksyllä 2016 käyttöön otettu valtakunnallinen opetussuunnitelma ja paikalliset opetussuunnitelmat yhtenäistävät arviointeja, koska niissä on tarkemmin kerrottu, miten arvosana määritellään. Sen mukaiseen päättöarviointiin siirtyvät ensimmäisinä nykyiset kuutosluokkalaiset, jotka päättävät peruskoulunsa keväällä 2020.

– Ennen puhuttiin oppilaan arvioinnista ja nykyään puhutaan oppimisen arvioinnista. Arvioinnin tehtävä on lisätä laatua eikä olla laadun tuomari.

Uudessa opetussuunnitelmassa on määritelty kriteerit ja tavoitteet hyvälle osaamiselle eli arvosanalle 8, johon oppilaan osaamista verrataan.

– Näitä kriteereitä ei ole kenelläkään oikeus muuttaa paikallisessa opetussuunnitelmassa, sanoo Lehtola.

Lue myös: Huippuarvosana voi olla hyvässä koulussa tiukassa – Tutkija: oppilaiden oikeusturva vaarantuu,

"En ikinä ole laskenut numeroa passiivisuuden takia" – opettajat kertovat, mikä todistuksen numeron ratkaisee

Juttua korjattu 23.5. kello 14:27: Viimeisestä kappaleesta korjattu tieto, että uuden opetussuunnitelman mukainen päättöarviointi on ensimmäisen kerran käytössä vuoden 2020 keväällä, eikä vuonna 2019.