Petoaita tuo turvaa aidan molemmin puolin – sallii myös susien elää laitumien liepeillä

Petoaitojen rakentaminen on yleistynyt suurpetojen lisääntyessä myös eteläisessä Suomessa. Suvitien kotieläintilan isäntä Hannu Riihenperä näkee omien eläinten suojaamisen tärkeäksi, jotta myös pedot voivat elää samoilla seuduilla.

petoeläimet
Petoaitatalkoot Rengossa
Rengossa rakennettiin talkoovoimin 1300 metriä petoaitaa kyyttöjen ja lampaiden suojaksi.Timo Leponiemi / Yle

HämeenlinnaRengossa on jo parin vuoden ajan liikkunut Etelä-Suomen suurimpiin lukeutuva susilauma. Pedot ovat tappaneet lukuisia peuroja, mutta kotieläimet ovat ainakin toistaiseksi saaneet olla rauhassa.

Lauantaina luonnonsuojelijat ja riistaväki rakensivat Rengossa talkoovoimin petoaitaa kyyttöjen ja lampaiden suojaksi. Kotieläimet ovat kesän maisemanhoitotöissä Hämeen Härkätien varrella. Hannu ja Mervi Riihenperän eläimet ovat olleet hoitamassa Teppo Leppälahden omistamilla mailla jo aiempinakin vuosina. Nokkosta ja horsmaa kasvava pelto on muuttunut vähitellen entiseen muotoonsa kedoksi.

Ensijainen keino suojautua vahingoilta

Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry:n varapuheenjohtaja Reija Laurila osallistui talkoisiin halusta auttaa tilallista suojautumaan mahdollisilta petovahingoilta Rengon susireviirialueella. Tavoitteena on, että eläinten kasvatus onnistuu petojen asuttamalla alueella.

– Petoaitaaminen on ensisijainen keino suojautua vahingoilta. Se on myös pitkän tähtäimen keino, sillä se tuo tuotantoeläimille suojan vuosiksi eteenpäin.

Hannu Riihenperä ja Reija Laurila
Hannu Riihenperä ja Reija Laurila haluavat, että kotieläinten pito ja petojen elo onnistuvat samalla alueella. Timo Leponiemi / Yle

Laurila huomauttaa, että luonnoneläimet eivät ymmärrä ihmisten omistussuhteita. Lammas on pedoille helppo saaliseläin.

– Varsinkin silloin, kun tulevia pentueita opetetaan saalistamaan, lammaslaidun on valitettavasti helppo kohde susilaumalle.

Kevään ajan Rengon susilauma on elellyt hiljaiseloa, sillä se saattaa olla hoitamassa uutta pentuettaan rauhallisemmilla seuduilla.

Petoaitaa 1 300 metriä

Suvitien kotieläintilan isäntä Hannu Riihenperä oli tyytyväinen runsaaseen talkooväkeen ja aidan rakentamisen ripeyteen. Tavoitteena oli rakentaa noin 1 300 metriä petoaitaa. Aitaan tulee sähkölankoja ja nauhoja noin 20 sentin välein.

– Alin tulee niin alas, ettei sieltä pääse ali ja ylin niin ylös, ettei yli pääse, esittelee Hannu Riihenperä.

Leppälahden tila Rengossa
Kyytöt ja lampaat hoitavat kesällä Leppälahden tilaa. Laidunnus palauttaa alueen vähitellen kedoksi.Timo Leponiemi / Yle

Riihenperä kuvaa tilansa tuotantosuuntaa maisemalaidunnukseksi, jossa hoidetaan perinnemaisemia ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Hoidettavaa aluetta on nelisenkymmentä hehtaaria Rengossa, Lopella, Tammelassa ja Janakkalassa.

Monet entiset hakamaat ja niityt ovat vuosikymmenien saatossa pusikoituneet ja niitä halutaan palauttaa ennalleen. Laidunnuksen myötä hoidettavien alueiden ravinnepitoisuus vähenee, jolloin perinteiset ketokasvit alkavat palautua niille.

– Lampaita on noin 70 ja kyyttöjä parikymmentä. Niitä sitten ripotellaan sinne, missä on ruokaa ja siirrellään kesän mittaan, kun jokin laidun menee tyhjäksi ja siirretään toiseen, esittelee Hannu Riihenperä.

– Jos samalla alueella laidunnetaan vuodesta toiseen, eläinten määrää alueella pitää vähentää, sillä syötävä vähenee. Tai sitten samalle eläinmäärälle laidunaluetta pitää kasvattaa, kuvailee emäntä Mervi Riihenperä maisemalaidunnuksen tehoa.

"Pedot kuuluvat nykyaikaan"

Hannu Riihenperä näkee myös pedot Suomen luontoon kuuluviksi. Kun petoaita pitää kotieläimet aidan sisäpuolella ja pedot ulkopuolella, rinnakkainen elo samoilla seuduilla voi sujua.

– Kaikille on tilaa oltava. Se on nykyaikaa, että petojakin on. Tässä on totuttu vähän liian kauan siihen, ettei Suomessa ole ollut petoeläimiä. Nyt ajan henki on tämä ja nyt täytyy elää sen mukaan, että me voidaan kasvattaa lampaita ja kyyttöjä ja sudet saavat kulkea täällä.

– Tässäkin paikassa, missä nyt seistään, löydettiin keväällä suden jätöksiä, joten tämä ei ole turha aitaus, vakuuttaa Hannu Riihenperä.