Yli viiden vuoden tutkinta kannatti – Ihantalasta löytyneet luut ovat jatkosodassa kaatuneen suomalaismiehen jäänteet

Uuno Johannes Jantunen oli parikymppinen nuorukainen saadessaan kesäkuussa 1944 kuolettavan osuman Ihantalan Nurmilammella. Sunnuntaina hän pääsi takaisin kotiin.

sodan uhrit
Uuno Jantunen
Rajakorpraali Uuno Johannes Jantunen menehtyi jatkosodan rajuissa taisteluissa Ihantalassa.Mika Albertssonin kokoelma

– Siinä he makasivat aseveljet ison kiven takana rinnakkain, kertoo rajavartijamestari Mika Albertsson.

Hän on vapaaehtoisen ryhmänsä kanssa etsinyt suomalaisten sotilaiden jäänteitä Venäjältä siitä lähtien, kun etsinnät saivat venäläisten viranomaisten siunauksen.

Kuusi vuotta sitten Taipale-etsintäryhmä oli etsinnöissä Venäjällä Ihantalassa. Paikalle on Imatralta matkaa noin 20 kilometriä.

Alueelta etsintäryhmä löysi kahden ison kiven taakse kaatuneen suomalaissotilaan jäänteet. Aseveljistä toisella oli tuntolevy tallella. Hänen henkilöllisyytensä varmistui nopeasti ja hänet siunattiin kolme vuotta sitten kotikuntansa multiin Kerimäelle.

Rajajääkäripataljoona 2:n miehiä

Toisen vainajan henkilöllisyyden selvittäminen olikin sitten huomattavasti hankalampaa, sillä vihollisen täysosuma oli vienyt häneltä sekä pään että tuntolevyn.

Rajajääkäripataljoonan taistelu Ihantalassa, kukkulalla numero 33, oli Albertssonin johtamalle etsintäpartiolle tuttu. Kukkulasta käytiin kovaa vääntöä. Suomalaiset valtasivat sen takaisin neuvostoliittolaisilta kolme kertaa. Perääntymisvaiheen aikana suomalaiset kuitenkin jäivät mottiin ja kärsivät suuret tappiot.

Tunnistetun aseveljen henkilöllisyys, ja tieto siitä, että molemmat olivat rajajääkäripataljoona 2:n miehiä, auttoivat etsijät hyvään alkuun.

Sankarihautajaiset Parikkalassa
Omaiset laskivat Jantusen arkun Parikkalan Saaren sankarihautausmaalleMika Albertsson

Radio ja rannekello paljastivat erikoismieheksi

Torjuntataistelussa osunut kranaatti koitui kiven taakse kuolleiden aseveljien kohtaloksi.

– Selvisi, että tunnistamaton sotilas oli palvellut esikuntakomppaniassa. Radiolähetin sekä harvinainen, puolustusvoimien hankkima rannekello viittasivat siihen, että kyseessä on erikoismies. Erikoisia rannekelloja annettiin esimerkiksi tykistön tulenjohtajille ja radiomiehille, kertoo Albertsson.

Tunnistamattoman, vuosikymmeniä sitten kuolleen sotilaan henkilöllisyyden selvittämistä voi verrata sipulin kuorimiseen. Kerros kerrokselta selviää aina jotain, ja jäljelle jää kerta kerralta vähemmän selvittämättömiä asioita.

– Tutustumme muun muassa joukko-osaston liikkeisiin ja toimintaan, kantakortteihin, haastattelemme läheltä löytyneiden tunnistettujen vainajien omaisia ja tutkimme sormukset, kellot ja tekohampaat. Viimeksi mainituistakin on löytynyt nimiä ja nimikirjaimia, kertoo Albertsson.

Ihantalan Nurmilammelta löytyneen tuntemattoman sotilaan tapauksessa apuna käytettiin myös esikuntakomppanian kaatuneiden luetteloa. Siitäkään ei ollut apua, ja löytäjät olivat jo luovuttamassa.

Reisiluu apuna pituuden selvittämisessä

Sitten he ottivat aikalisän ja kävivät sota-arkistossa tutkimassa nimiluetteloita.

Sitä ennen vainajan pituus oli selvitetty reisiluun perusteella. Mittoihin sopimattomat aseveljet karsittiin pois tutkittavien joukosta. Lopulta jäljelle jäi kolme miestä, joiden jäänteille tehtiin dna-testi. Sen perusteella Jantusen henkilöllisyys varmistui reilut puoli vuotta sitten.

Kesäkuun 27. päivänä vuonna 1944 kaatunut rajakorpraali Uuno Johannes Jantunen siunattiin kaatuneiden muistopäivänä 21. toukokuuta 2017 kotiseurakuntansa sankarihautausmaalle Parikkalan Saarella. Alttarille hänen pienen arkkunsa kantoi Mika Albertsson. Hautaan hänet laskivat omaiset.

– Jantusen kohtalon selviäminen oli omaisille yllätys. Iloisia he toki olivat, ja se on meille etsijöille suurin kiitos, sanoo Mika Albertsson.