Pahasti rehevöitynyt Littoistenjärvi muuttui kertaheitolla kirkkaaksi – syynä puhdistuskemikaali

Jopa satoja järviä Suomessa voisi puhdistaa kemikaaleilla, kuten Littoistenjärvellä on tehty.

rehevöityminen
Littoistenjärvi Kaarinassa 21. toukokuuta
Littoistenjärvi muuttui kemikaalipuhdistuksen avulla turkoosiksi keitaaksi. Vesien puhdistuksesta keskustelivat Yle TV1:n aamu-tv:ssä ylitarkastaja Asko Sydänoja Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta ja kehittämispäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta.

Kemikaalien käyttö järvien puhdistuksessa saattaa yleistyä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Syken kehittämispäällikkö Seppo Hellsten.

– Sykeen on tullut hyvin paljon kyselyitä, että sopisiko tämä meidän järvelle. Luulen, että tästä tulee tietynlainen vakiintunut käytäntö näille niin sanotuille mahdottomille tapauksille, Hellsten sanoi Yle TV1:n aamu-tv:ssä maanantaina.

Varsinais-Suomen Littoistenjärvi oli juuri tällainen mahdoton tapaus. Viime viikolla järven rannoille kertyi ihmettelijöitä, kun pahasti rehevöitynyt järvi muuttui kertaheitolla kirkkaaksi. Järveen ruiskutettiin pari sataa tonnia puhdistuskemikaalia, jotta veden fosforipitoisuus saataisiin laskuun.

Kemikaalipuhdistus soveltuu Hellstenin mukaan voimakkaasti sisäkuormitteiseen järveen, jollainen Littoistenjärvikin on.

– Järven sedimenttiin on kertynyt valtava ravinnevarasto, yleensä fosforia, vuosituhansien aikana. Järvi ei siitä enää itsestään kuntoudu. Happitilanne on huono, jolloin fosforia vapautuu vesistöön jatkuvasti ja levät saavat siitä ruokaa, Hellsten kuvailee rehevöitymistä.

Kalakuolemat osuivat "oikeaan lajiin"

Littoistenjärveä yritettiin puhdistaa pitkän ajan kuluessa erilaisin keinoin, kertoo ylitarkastaja Asko Sydänoja Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

– Kalaston poistopyyntiä, ilmastusta ja niin edelleen. Viimeisenä toimenpiteenä päädyttiin kemikaalikäsittelyyn.

Pitkään valmisteltu puhdistusoperaatio onnistui hänen mukaansa erinomaisesti.

– Kaloja kuoli hyvin pieni määrä, mikä oli otettu huomioon. Vesi kirkastui, mutta aika tulee näyttämään, lisääkö se kasvillisuutta järvessä, Sydänoja sanoi.

Puhdistusoperaatiossa kuoli isoja lahnoja, kun metallit saostuivat happamassa vedessä kalojen kiduksiin. Rehevöitymisen estämisen kannalta kalakuolemat osuivat kuitenkin oikeaan lajiin.

– Lahna on hyvin nopea lisääntymään ja juuri kalojen suuri määrä aiheuttaa ongelmia järvelle, koska ne syövät pois eläinplanktonia, joka säätelee kasviplanktonia, joka puolestaan aiheuttaa leväkukintoja, Seppo Hellsten sanoi.

Kemikaalikäsittelyllä kirkastettu Littoistenjärvi Kaarinassa 21. toukokuuta
Valon määrä Littoistenjärvessä lisääntyi voimakkaasti kemikaalipuhdistuksen jälkeen.Roni Lehti / Lehtikuva

Valon määrä on kirkkaassa vedessä paljon entistä suurempi. Se voi lisätä vesikasvien määrää järvessä.

– Voi olla, että vesikasvit runsastuvat tästä hyvinkin voimakkaasti, mutta toisaalta vesi on nyt hieman happaman puolella, eivätkä monet uposkasvit viihdy happamassa vedessä. En usko, että nopeasti mitään kovin suurta kasvien runsastumista tapahtuu.

Lisäksi vesikasvit pitävät Hellstenin mukaan kasviplanktonia kurissa, mikä hidastaa rehevöitymistä.

Muutama sata järveä voitaisiin puhdistaa

Kemikaalipuhdistusta on tehty Suomessa viiteenkymmeneen järveen 1970-luvulta asti, enimmäkseen lampiin. Suomessa on noin 1 500 huonokuntoista järveä. Niistä noin muutamaan sataan sopisi kemikaalinen puhdistus, Hellsten arvioi.

– Kyseessä on äärevä keino, jota käytetään vain silloin kun mikään muu konsti ei tepsi.

Puhdistus sopii Hellstenin mukaan latvajärviin, eli sellaisiin, joihin ei virtaa paljon vettä muualta, eikä vesi saa vaihtua kovin nopeasti. Lisäksi kuormituksen esimerkiksi maataloudesta pitää olla vähäistä, Hellsten sanoo.

– Jos ravinnekuormitus jatkuu entisellään, toimenpide on turha.

Järveä suurempi ongelma ovat hänen mukaansa Suomen joet, joista 40 prosenttia tarvitsisi toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.Rannikon jokien suurin ongelma on Hellstenin mukaan rehevöityminen.

– Toinen ongelma on se, että Suomen joissa on hyvin paljon vaellusesteitä, muun muassa patoja, eli kalat eivät pääse vapaasti kulkemaan.

Jokien tilaa parantaisi ravinnekuormituksen vähentäminen esimerikiksi maataloudesta sekä eliöstön vapaan liikkuvuuden edistäminen joessa ylös- ja alaspäin, Hellsten sanoo.

– Tässä on hyvin tärkeää myös kansalaisaktiivisuus, eli mitä ihmiset haluavat ympäristöltään.