Sieppauksesta selvinnyt Atte Kaleva Kabulin panttivankidraamasta: Sieppaajien voi olla vaikea kommunikoida naisen kanssa

Atte Kaleva arvelee, että Afganistanin sieppaustilanne saattaa kestää vielä kauan, mutta yleensä siepatut on vapautettu.

panttivangit
Atte Kaleva
Atte Kaleva.Yle

– Niin kauan kun ihminen on hengissä, niin kauan on toivoa.

Atte Kaleva näkee, että viikonloppuna Kabulissa Afganistanissa siepatulla suomalaisella avustustyöntekijällä on toivoa selviytyä. Suomalaisnainen siepattiin myöhään lauantaina Afganistanin pääkaupungissa. Sieppauksen yhteydessä kuoli toinen avustustyöntekijä ja yksi vartija.

– Afganistanissa yleensä sieppaukset ovat päättyneet siepattujen vapauttamiseen. Vaikka siinä ehkä kestääkin hiukan aikaa, Kaleva sanoo.

Sen tarkemmin Kaleva ei halua spekuloida avustustyöntekijän sieppausta.

Afganistanin turvallisuustilanne on huonontunut viime vuosina. Kabulissa sieppauksia tapahtuu viikottain.

Kuolemanpelkoa ja tietämättömyyttä

Atte Kaleva joutui itse vaimonsa Leila Kalevan kanssa siepatuksi joulukuussa 2012 Jemenin pääkaupungissa Sanaassa. Panttivankitilanne kesti lähes puoli vuotta.

Kalevan mukaan pahinta siepattuna olemisessa on tietämättömyys siitä, miten ja milloin tilanne päättyy. Siihen eivät auta harjoitukset.

– Esimerkiksi armeijan harjoitustilanteissa kaikille on selvää, että sen harjoituksen jälkeen jokainen kävelee omin jaloin terveenä pois. Kuolemanpelko on sellainen asia, jota ei voi millään simuloida, Kaleva sanoo.

Koulutuksessa ei pyritäkään antamaan selkeitä kuvia siitä, mitä sieppauksessa tapahtuu, vaan tarkoituksena on antaa ohjeita, miten reagoida erilaisissa tilanteissa.

Kalevan mukaan siepatun on tärkeää pysyä loogisena ja rationaalisena vaikeasta tilanteesta huolimatta. Paniikkiin joutumista pitää välttää.

– Itselle täytyy asettaa päämäärä ja tällaisessa tilanteessa se on selviäminen hengissä. Kaiken mitä tekee, pitää palvella tätä päämäärää.

Rutiinit ja fyysisen sekä henkisen toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeitä tämän päämäärän saavuttamiseksi.

Tärkeää yrittää murtaa roolit

Sieppaustilanteen jatkuessa siepatun pitäisi yrittää kohdata sieppaajansa jollakin tasolla tasavertaisina ihmisinä. Tätä voi yrittää inhimillistämällä itsensä esimerkiksi juomalla teetä ja keskustelemalla sieppaajien kanssa, Kaleva kuvailee. Tarkoituksena on murtaa edes hetkellisesti roolijako, jossa siepattu ei kontrolloi tilannetta millään tavalla.

– Ainakin on se tunne itsellä, että tekee jotain oman selviytymisensä eteen.

Afganistanissa siepattu nainen puhuu paikallista darin kieltä, mikä helpottaa hänen tilannettaan. Toisaalta Kaleva arvioi, että siepatun sukupuoli saattaa aiheuttaa hankaluuksia sieppaajille.

– Heidän voi olla vaikea kommunikoida tai lähestyä naista, jonka miespuolinen huoltaja ei paikalla.

Tämä kuitenkin riippuu täysin sieppaajien taustasta.

– Sieppaajat voivat olla rikollisjärjestö tai ideologinen islamistijärjestö tai vähän kumpaakin, kuten usein on asian laita.

Tämä vaikuttaa myös lunnasvaatimuksiin. Usein sieppauksen motivaationa on raha, mutta taustalla voi olla myös poliittisen hyödyn tai muiden hyödykkeiden tavoittelu.

Joka tapauksessa Kaleva arvelee, ettei mahdollisista lunnaista tule tietoa julkisuuteen. Kalevan oman sieppauksen kohdalla ulkoministeriö on kieltänyt Suomen maksaneen lunnaita.

Atte Kaleva kertoo lisää kokemuksistaan illan A-studiossa kello 21.

Lue myös:

Tämä suomalaisnaisen sieppauksesta Kabulissa tiedetään – Hyökkääjien uskotaan kuuluvan rikollisjengiin

Siepatun suomalaisnaisen palkanneella järjestöllä 12 ulkomaista työntekijää Kabulissa