Akvaarion hankkija saattaa joutua yllättävään pistokokeeseen – vesitesteillä vältytään kalan kärsimykseltä

Tietoisuus akvaariokalojen hoitamisesta on kasvanut. Eläinkauppias saattaa vaatia vesiarvojen testaamista ennen kalojen myymistä.

akvaariot
Kaloja akvaariossa
Vesiarvojen testaus varmistaa, että olosuhteet ovat kaloille sopivat.Elisa Kinnunen / Yle

Pallomaljaan vettä, kala perään polskimaan ja kaikki on valmista. Joillakin voi olla akvaarioista tällainen mielikuva, mutta lopputulos olisi tuhoisa.

Akvaariota perustettaessa onkin otettava monia asioita huomioon. Osaa säännöistä linjaa lainsäädäntö, ja osa perustuu käytännön ohjeisiin.

Yksi suositeltava tapa on mitata vesiarvot ennen kuin kaloja laskee akvaarioon. Testin voi tehdä itse tai näytteen voi toimittaa liikkeeseen, joka toteuttaa testin.

Silloin on varmalla pohjalla, kun tietää minkälaista vesi on ja tietää mihin suuntaan se kehittyy.

Markku Varjo

Ainakin Helsingin Akvaariokeskus vaatii asiakkailtaan näytteen toimittamista testattavaksi ennen kuin liike luovuttaa kalat. Keskuksen yrittäjä Petri Viskari kertoo, että testaus on ikään kuin ajokortti.

– Vältytään kalan kärsimykseltä ja toisaalta harrastajan pettymykseltä, Viskari sanoo.

Markku Auvinen testaa vettä.
Vesiarvoja voi mitata esimerkiksi liuskalla. Tuloksia voi verrata purkin kylkeen.Mika Niskanen / Yle

Ennen kuin testi tehdään, veden on pitänyt antaa kypsyä biologisesti. Kypsymisen kesto riippuu käytetystä bakteerivalmisteesta ja kyse voi olla esimerkiksi viikosta tai parista kuukaudesta. Tällöin veteen syntyy tarvittava bakteerikanta.

Vesiarvojen mittaaminen ei ole uusi asia, mutta mittaustapojen laajuus on kehittynyt vuosien varrella. Viskarin mukaan joitakin arvoja on mitattu jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi kaliumarvoja on voitu kuitenkin mitata Viskarin mukaan vasta muutama vuosi.

Ainakin aloittelijan kannattaa tehdä testit

Vesiarvojen testauksesta ei määrätä laissa, vaan kyseessä on syntynyt käytäntö, jonka tarkkaa laajuutta on hankala arvioida.

– Ainakaan kaikissa liikkeissä sitä ei vaadita, mutta akvaarion vesiarvojen mittaaminen on oikein järkevää, Eviran ylitarkastaja Sari Salminen sanoo.

Myös tietokirjoja akvaarioista kirjoittanut biologi Markku Varjo arvioi mittausten olevan tarpeellisia. Hän arvioi, että suuri osa akvaarioliikkeistä ja lemmikkieläinkaupoista tekee testauksia tai suosittelee niitä. Myös suuri osa harrastajista tekee hänen mukaansa tavanomaisia testejä.

Vettä testataan
Vesiarvojen mittaus on kehittynyt. Nykyisin voi testata useampia asioita kuin ennen.Mika Niskanen / Yle

Kaikista tärkeintä on Varjon mukaan testata nitriitti- ja nitraattipitoisuudet, ph-arvot sekä veden kovuus, eli liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Asiaan vaikuttaa paljon myös se, että millaisia kaloja hankkii.

Varjo kertoo, että erityisesti nitriittiitasoihin on tärkeä kiinnittää huomiota. Kyseessä on kaloille myrkyllinen aine, joka katoaa, kun vesi kypsyy biologisesti. Tällöin bakteerikanta muuttaa nitriitin nitraatiksi, joka ei ole kaloille haitallista. Myöhemmin nitriittiä voi muodostua voimakkaita määriä esimerkiksi liian voimakkaan liikaruokinnan seurauksena.

Vältytään kalan kärsimykseltä ja toisaalta harrastajan pettymykseltä.

Petri Viskari

Jos kaiken tekee ohjeiden mukaan, vedessä ei pitäisi olla Varjon mukaan ongelmia. Vesiarvojen mittaaminen antaa varmuuden siitä, että kaikki on kunnossa.

– Aloittelijan kannattaa tehdä perustestejä. Silloin on varmalla pohjalla, kun tietää minkälaista vesi on ja mihin suuntaan se kehittyy, Varjo sanoo.

Testejä tulee toki tehdä myöhemminkin. Varjon mukaan erityisesti silloin, jos akvaariossa huomaa ongelmia.

Suurin osa on innoissaan

Asiakkaat eivät ole kauhistuneet testin vaatimisesta ennen kalojen luovuttamista. Helsingin Akvaariokeskuksessa on huomattu, että muutamat asiakkaat ovat pahoittaneet mielensä, kun eivät ole saaneet kaloja heti mukaansa. Yrittäjä Petri Viskarin mukaan mielensä pahoittajia on kuitenkin yksi tuhannesta.

– Suurin osa kyllä ymmärtää asian ja hyväksyy sen. Osa on ihan jopa innoissaankin, Viskari sanoo.

Kaloja akvaariossa
Akvaarioihin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli muistuttaa, että osa kaloista pyydetään sen jälkeen, kun kala on jo elänyt meressä.Elisa Kinnunen / Yle

Asiakkaat myös ymmärtävät Viskarin mukaan, että eettisten kysymysten lisäksi testin tekeminen voi käydä lompakollekin halvemmaksi, kun kalat voivat akvaariossa paremmin.

Myös Kainuun Eläintarvike suosittelee testien tekemistä ennen kalojen laittamista akvaarioon. Sitä ei kuitenkaan vaadita asiakkaalta. Liikkeen mukaan lähes kaikki tuovat kuitenkin näytteen testattavaksi.

– Kyllä ne on hyvä tehdä, jotta voi turvallisin mielin laittaa kaloja akvaarioon, sanoo myyjä Johanna Toppinen.

Muitakin asioita tulee huomioida

Akvaarion perustamisessa on veden laadun lisäksi muitakin asioita, joita tulee ottaa huomioon. Alustan tulee olla tukeva, eikä akvaario saa olla suorassa auringonvalossa.

– Akvaarion koko määrittää mitä kaloja sinne voi laittaa, eikä kaikkia lajeja esimerkiksi voi sekoittaa keskenään, sanoo myyjä Johanna Toppinen Kainuun lemmikkieläintarvikkeesta.

Kala on ollut pitkään väärinymmärretty.

Sari Salminen

Akvaarion koko vaikuttaa myös kalojen hyvinvointiin.

– Mitä isompi akvaario ja mitä enemmän vettä, niin sitä paremmin korjaa ihmisen tekemiä virheitä, Petri Viskari sanoo.

Lainsäädännössä puolestaan säädetään esimerkiksi, että akvaarion veden määrä ja lämpötilan tulee olla sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko sekä lukumäärä (siirryt toiseen palveluun) (Finlex).

Tänä vuonna on tulossa ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi. Sen tiimoilta tarkastellaan myös akvaariokaloja koskevaa lainsäädäntöä, kuten kaikkien muidenkin eläinten kohdalla. Tarkkoja tietoja uudesta laista ei ole vielä olemassa.

Hoidetaanko kaloja paremmin?

Onko kalojen arvostus ja tilanne parantunut tietoisuuden myötä? Ainakin tieto kaloista on kasvanut.

Biologi Markku Varjo on sitä mieltä, että tietämys kalojen hoitamisesta on kasvanut, mutta radikaalia muutosta ei ole tapahtunut. Hän huomauttaa, että kaloista on pidetty huolta aikaisempinakin vuosikymmeninä.

Varjon mukaan myös tavanomaisia vesikemiaa mittaavia testejä on ollut olemassa jo 1970-luvulta.

Kaloja akvaariossa
Tilastokeskuksen mukaan noin kahdella prosentilla kotitalouksista on akvaario tai terrario.Elisa Kinnunen / Yle

Helsingin akvaariokeskuksen yrittäjä Petri Viskari puolestaan pohtii, että muutos on ollut radikaali.

– Akvaariokala oli 30 vuotta sitten koriste. Jos kala kuoli, niin hankittiin uusi tilalle. Tänä päivän ymmärretään, että kala on kipua kokeva olento siinä missä kissa tai koira, Viskari sanoo.

Entä akvaarion ulkopuolella? Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli muistuttaa, että pyytämiseen liittyy eettisiä ongelmia. Osa kaloista päätyy akvaarioon sen jälkeen, kun on jo elänyt meressä. Pulli kertoo, että esimerkiksi meriakvaarioiden kalojen pyydystäminen vahingoittaa myös koralliriuttoja.

Kyllä ne on hyvä tehdä, jotta voi turvallisin mielin laittaa kaloja akvaarioon.

Johanna Toppinen

Kaloja ja niiden kokemuskykyä on opittu ymmärtämään paremmin.

– Kala on ollut pitkään väärinymmärretty. Tiedon lisääntymisen ansiosta ymmärretään, että se on samalla lailla tunteva kuin muutkin eläimet, Eviran ylitarkastaja Sari Salminen sanoo.

– Kun ottaa minkä tahansa eläimen, niin pitää ottaa selvää etukäteen, miten sitä hoidetaan. Akvaariokaloja markkinoidaan helppoina lemmikkeinä. Ei se ole kuitenkaan esimerkiksi niin helppo, että pieni lapsi yksinään selviäisi hoitamisesta, hän arvioi.