Stressaako kaupungin melske? Listasimme Helsingin hiljaiset sopet

Melusaastetta yritetään esimerkiksi Helsingissä vähentää tekemällä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa. Hiljaisia paikkoja löytyy vilkkaasta pääkaupungista jo nyt – tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän.

äänisaaste
Hiljaisuus.
Hiljaisuus on elvytystä hermoille käyvälle melulle.Ronnie Holmberg / Yle

Liikenne on suurin yksittäinen asumista häiritsevä melun aiheuttaja. Helsinki hakee keinoja melusaasteen vähentämiseksi asuinalueilla.

– Kaupunki pyrkii siihen, ettei liikennettä ja melua tulisi lisää. Yritetään tehdä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa, sanoo projektipäällikkö Anu Kuutti.

Kuutin mukaan liikennemelu myös otetaan huomioon jo uusien asuinalueiden suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi korttelirakenne mietitään siten, että rakennusten sisäpihoille muodostuisi suojaisia alueita. Helsingin kaupunki kerää parhaillaan kyselyä (siirryt toiseen palveluun) asukkailta, jonka pohjalta laaditaan uusi suunnitelma meluhaittojen vähentämiseksi.

Talon äänieristyksen lisäksi meluhaittojen minimoimiseksi makuuhuoneet sekä avattavat ikkunat ja parvekkeet pyritään sijoittamaan poispäin liikenteestä melulta suojatulle puolelle.

Vuonna 2012 kaupungin tekemän meluselvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan helsinkiläisistä noin puolet asuu alueilla, joilla desibelimittari värähtää yli haitalliseksi määritellyn rajan.

Yle mittasi Helsingin korkeimmat desibelit Kauppatorin ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydestä.

Omasta autosta harvojen menopeli

Ihmisten muuttaessa maalta kaupunkiin on odotettavissa, että liikenne kaupungeissa kasvaa jatkossakin.

– Arvioiden mukaan joka neljäs EU:n kansalainen altistuu haitalliseksi määritellyn yli 55 desibelin tieliikenteen melulle. Suomessa lähes miljoona, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.

Yhdyskuntasuunnittelun professori Panu Lehtovuori kuitenkin uskoo, ettei tulevaisuudessa liikenne kasva enää samanlaisella tahdilla kuin väkiluku.

Palvelujen sijoittaminen raideliikenteen ja tehokkaiden liikenneyhteyksien läheisyyteen vähentävät tarvetta kulkea omalla autolla.

Jakamistalous ja autojen yhteiskäyttö on ilmiö, jonka Lehtovuori odottaa yleistyvän tulevaisuudessa.

– On todennäköistä, että tulevaisuudessa yhä harvempi kokee tarpeelliseksi kulkea omalla autolla.

Melu herättää vanhat vaistot

Meteli saa kehon käymään ylikierroksilla. Helsingin yliopiston dosentin Outi Ampujan mukaan kova melu on aikanaan merkinnyt uhkaa, johon on täytynyt valmistautua.

– Kovat äänet ovat herättäneet ihmisessä taistele tai pakene -reaktion. Meluisassa ympäristössä tämä stressireaktio voi jäädä ikään kuin päälle.

Elimistön ollessa jatkuvassa jännitystilassa syntyy terveydelle haitallisia vaikutuksia, jotka voivat heikentää ihmisen immuniteettijärjestelmää. Pitkäaikainen altistuminen ympäristömelulle voi altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.

Rauhattomasta ympäristöstä irtautuminen parantaa terveyttä

Melun takia jatkuvassa stressitilassa oleva elimistö tarvitsee elvytystä. Monessa työssä aivot ovat kovassa kuormituksessa päivän aikana. Outi Ampujan mukaan kannattaa säännöllisesti vierailla hiljaisessa paikassa.

– Tutkimuksissa on havaittu, että lyhytkin oleskelu rauhallisessa ja elvyttävässä ympäristössä laskee verenpainetta ja sykettä.

Äänien kokeminen meluksi on yksilöllistä. Toiselle linnun laulu on melua, toiselle rauhoittavaa luonnon ääntä. Haitallisella melulla kuitenkin tarkoitetaan yleensä liikenteen melua, eli tavanomaisen ääniympäristön ulkoa tulevaa ääntä. Haitalliseksi meluksi lasketaan kuitenkin myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien korkeat äänitasot, jotka voivat olla haitallisia oppimiselle ja keskittymiselle.

Jotkut voivat mieltää taustalla päällä olevan television äänet tyynnyttäviksi. Olennainen ero on, että television voi halutessaan sammuttaa. Liikenne ei kuitenkaan hiljene volyymia kääntämällä.