Kikyn seuraus: Harvoilla työpaikoilla tehdään töitä helatorstaina, useampi pidensi viikottaista työaikaa

Työajan palkaton pidentäminen toteutetaan valtaosalla työpaikoista muutoin kuin helatorstain tai loppiaisen muuttamisella tavanomaiseksi työpäiväksi.

talous
Työntekijä korjaa autoa.
Työajan pidentäminen tehdään enimmäkseen muuten kuin muuttamalla arkipyhiä työpäiviksi.Sakari Partanen / Yle

Suosituin keino toteuttaa kilpailykykysopimuksen mukainen palkaton työajan pidentäminen on ollut viikottaisen työajan venyttäminen tavalla tai toisella. Vain harvalla työpaikalla on muutettu kokonaisia vapaapäiviä tavanomaisiksi työpäiviksi.

Osalla työpaikoista on kuitenkin käytetty työajan pidentämiseen pekkaspäiviä tai muita vapaapäiviä. Näillä työpaikoilla suosituin keino pidentää työaikaa on ollut pekkaspäivä, jonka on valinnut yli 60 prosenttia. Työajan pidentämiseen on voitu käyttää esimerkiksi kaksi pekkaspäivää ja loppiainen. SAK:n kyselyn mukaan työpaikoilla on sovittu hyvin erilaisia yhdistelmiä ja keinoja työajan pidentämiseksi. Kikyn edellyttämä vuosityöajan pidennys olisi kolme työpäivää.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n luottamusmiehille tekemästä kyselystä.

Grafiikka
Kikyn vaatima työajanpidentäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi muuttamalla pyhä- tai vapaapäiviä tavainomaisiksi työpäiviksi.Yle Uutisgrafiikka

– Keinot ovat olleet laidasta laitaan, mutta yksittäisistä keinoista suosituin on viikoittaisen työajan pidentäminen, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo.

SAK:n kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä hieman yli kaksi kolmasosaa (68%) kertoo työpaikkansa toteuttaneen kikyn mukaisen palkattoman työajan pidennyksen. Luottamusmiehistä yhdeksäntoista prosenttia sanoo, että vuosityöaikaa on työpaikalla pidennetty, mutta siitä maksetaan työntekijälle palkkaa.

Kaikki eivät pidennä työaikaa

Luottamusmiespaneeliin vastanneista kolmetoista prosenttia kertoo, että työpaikalla ei ole pidennetty vuosityöaikaa.

Suurimmassa osassa työpaikoista työajan pidennys on käytetty varsinaiseen työn tekemiseen. Neljännes kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä sanoo, että pidennettyä työaikaa on käytetty myös muuhun, kuten esimerkiksi koulutukseen tai työhyvinvointiin.

– Paitsi keinot myös sisältö vaihtelee työpaikoittain. Noin neljännes näyttäisi käyttäneen lisääntyneen ajan osittain tai kokonaan muuhun kuin varsinaiseen työntekoon, Antila sanoo.

Kaikissa työehtosopimuksissa ei kuitenkaan ole vaatimusta työajan pidentämisestä.

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton sopimuksessa ei vaatimusta työajan pidentämisestä ole. SAK:n kyselyssä olivat mukana vain liitot, joiden työehtosopimuksessa on kikyn mukainen velvoite.

Kikyn kokonaiskuva puuttuu

Työajan pidentämiskeinoista ei ole kattavaa tietoa kennelläkään.

Elinkeinoelämän keskusliiton la­kia­siain­joh­ta­jan Markus Äimälän arvion mukaan helatorstai on muutettu työpäiväksi vain harvoilla työpaikoilla.

Työajan pidentämistä helatorstain ja muiden arkipyhien kustannuksella harkittiin vielä hallituksen niin sanottujen pakkolakien neuvotteluvaiheessa.

– Jotta homma toimisi, koko yhteiskunnan pitäisi olla auki helatorstaina, sanoo Äimälä.

Toimihenkilön voi olla vaikeaa tehdä töitä, jos hänen työlleen oleelliset viranomaiset ja yritykset lomailevat. Siksi arkipyhiä on muutettu työpäiväksi erityisesti prosessiteollisuudessa, joka on pyörinyt aiempinakin vuosina kellon ympäri, pyhät ja arjet.

Nyt helatorstai on työpäivä tyypillisemmin työntekijöiden kuin toimihenkilöiden työehtosopimuksissa.

Päiviä vai minutteja?

Teknologiateollisuuden henkilöstöpäällikköiden seminaarissa epävirallinen äänestys tukee SAK:n kyselyn tulosta: noin kolmasosassa alan yrityksiä helatorstai on päätetty muuttaa työpäiväksi työajan pidentämiseksi.

Esimerkiksi ilmanjakolaitteita valmistavalla Haltonilla tehdään Kausalassa töitä torstainakin.

– Meillä neuvotteluissa pidettiin järkevämpänä pidentää työaikaa kokonaisena päivänä kerrallaan. Puolen tunnin pidennykset koettiin tehottomiksi, kertoo Haltonin henkilöstöpäällikkö Auli Himmanen.

Murata Electronicsin henkilöstöpäällikkö Maaret Jokisen mukaan työajan pidentämisessä kokonaisen päivän käyttäminen koettiin yhtiössä järkevämmäksi kuin minuuttien laskeminen.

Muun muassa autoteollisuudessa käytettäviä kiihtyvysantureita valmistavalla Muratalla aiotaan käyttää hyödyksi koko 24 tunnin työajan pidennys. Helatorstain lisäksi yhtiössä pidennetään liukumia kuusi tuntia kahteen kertaan. Lisäksi on sovittu kahdesta kahden tunnin koulutuksesta.

Kunta-alalla on sovittu, että työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa. Sen sijaan arkipyhät on päätetty jättää kikyn ulkopuolelle.

Otsikkoa muokattu 24.5 kello 10:18. Otsikossa luki, että kolmasosalla työpaikoista tehdään töitä helatorstaina. Se ei pidä paikkaansa, vaan vain harvoilla harvoilla työpaikoilla on otettu helatorstai työpäiväksi kikyn takia.