Valkeavuoren yläkoulun sisäilmaongelmat saivat vanhemmat tulistumaan Kaarinassa – nettiadressissa yli 800 nimeä

Valkeavuoren yläkoulussa on kärsitty sisäilmaongelmista. Vanhemmat vaativat syksyllä alkavalle lukuvuodelle väistötiloja.

sisäilmaongelmat
nuori tyttö seisoo ulkona koulurakennuksen vieressä
Maija Kesäniemi on yksi Valkeavuoren koulun oppilaista, jotka ovat kärsineet koulun sisäilmaongelmista. Johanna Manu / Yle

KaarinaPyörtyilyä useasti viikossa, päänsärkyä, nuutunutta oloa ja ihottumaa. Muun muassa näin on oirehtinut koulupäivien aikana kaarinalainen, Valkeavuoren yläkoulun oppilas Maija Kesäniemi. Vastaavia oireita on myös hänen koulutovereillaan. Maija on käynyt yläkoulua kaksi vuotta.

Maijan äiti Sanna Kesäniemi näkee punaista, kun puhutaan sisäilmaongelmista. Kulunut vuosi on ollut rankka, kun on pitänyt seurata sivusta lapsen oireilua ja selvitellä syytä lapsen huonoon oloon.

Koulussa pyörtyilee joka viikko oppilaita.

Maija Kesäniemi

– Oireet alkoivat siitä, että Maija oli tietyissä luokissa tosi huonovointinen. Lopulta hän alkoi pyörtyillä juuri näissä luokissa.

Pahimmillaan äiti sai koululta neljä kertaa viikossa puhelun, että tyttö on pyörtynyt ja hänet olisi hyvä hakea kotiin. Kerran Maija oli pari minuuttia tajuttomana.

Koulun ulkopuolella tytär voi hyvin. Hän harrastaa, lenkkeilee ja jaksaa tehdä kotitehtävät.

Maija säikähti kovasti jatkuvaa pyörtymistä. Lopulta pelkkä meneminen oireita aiheuttaviin luokkiin alkoi jännittää. Jännitys toi puolestaan mukanaan lisää huonoa oloa.

– Suurimmalla osalla luokkakavereista on oireita. Koulussa pyörtyilee joka viikko oppilaita, Maija kertoo.

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta pitää pyörtymistä epätavallisena oireena. Hän pitää sitä kuitenkin mahdollisena, jos verenpaine romahtaa tai allergiakohtaus on voimakas ja kipu kovaa.

Usean ihmisen pyörtyilyyn sisäilman takia Putus ei ole törmännyt.

– Se on erittäin epätavallinen oire. Tässä parinkymmenen vuoden aikana ei ole tullut yhtään sellaista kysymystä. Se pitää ehdottomasti selvittää, Putus sanoo.

nuori tyttö istuu ulkona nojaten tiiliseinään
Pikku happihyppely ulkona on usein helpottanut Maija Kesäniemen koululuokissa tulleita oireita. Johanna Manu / Yle

Mystinen raportti

Huolestuneet vanhemmat olivat yhteydessä terveydenhoitajaan ja lääkäriin jatkuvien terveysongelmien takia.

– Tutkittiin verta, mietittiin, minkä verran hän syö, ja selvitettin kaikki masennusta myöten. Kaikki tutkittiin, kunnes kuulin muualta, että koulussa on hometta ja siellä on pyörtyileviä lapsia. Kukaan ei ollut kertonut koulun ongelmista, Sanna Kesäniemi kertoo.

Ongelmista kuultuaan perhe lähti selvittämään asiaa tarkemmin. Koululla oli keväällä 2016 tehty kuntoraportti, jonka Kesäniemet halusivat ja lopulta saivatkin käsiinsä.

– Opettajat olivat kyselleet tutkimuksen perään, mutta sitä ei ollut julkaistu vielä edes joulukuussa 2016. Rehtori ei tiennyt raportista mitään ja ohjasi ottamaan yhteyttä tilakeskukseen.

Lopulta raportti löytyi. Siitä ilmeni, että eniten mikrobikasvustoa löytyi juuri niistä tiloista, joissa Kesäniemen tytär Maija oirehti pahiten.

– Tämän jälkeen otin yhteyttä vähän joka paikkaan, Sanna Kesäniemi sanoo ja luettelee pitkän listan Kaarinan kaupungin työntekijöitä, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Hän kokee saaneensa aitoa vastakaikua huoliinsa vain terveydenhoitajalta ja luokanvalvojalta.

– Välillä on jopa sanottu, että ei ole aikaa vastailla kaiken maailman kysymyksiin.

Parakit toisivat mieluista ensiapua

Kuudesluokkalainen Pinja Mantere aloittaa Valkeavuoren yläasteella syksyllä. Viimeiset pari vuotta on käyty koulua väistötiloissa alakoulun sisäilmaongelmien myötä. Ajatus jälleen uudesta koulusta sisäilmaongelmineen ei houkuttele.

– Kyllä sinne ihan iloisesti menen, mutta pelottaa, kun siellä on niitä ongelmia.

nuori koululainen katsoo koulukirjaa koulupöydän ääressä
Pinja Mantere siirtyy syksyllä yläasteelle. Alakoulun kaksi viimeistä luokkaa hän on opiskellut väistötiloissa alakoulun sisäilmaongelmien vuoksi.Johanna Manu / Yle

Pinjan kokemuksen mukaan parakit koulutilana ovat toimineet hyvin. Olo ainakin on ollut parempi. Vanhassa koulussa Pinjalla ja koulukavereilla oli muun muassa päänsärkyä ja silmien kutinaa.

Parakki voisi olla toimiva ratkaisu Pinjan mielestä myös yläkoulussa, mutta toiveena on, että paikka ainakin pysyisi samana kuin nyt. Vanhaa voisi hänen puolestaan korjata.

Perheen isä, Sami Mantere, on parakkien kannalla. Hän tietää silti, etteivät ne poista ongelmaa.

– Mitä olen kuullut ja lukenut, niin ne ovat hetkellinen parannus. Eihän se vanhaa koulua pelasta. Joka paikkaan ei voida laittaa parakkeja, ja vanhat koulut jäävät pystyyn.

Sami Mantere on huolissaan siitä, että nyt nuoret rakentavat loppuelämäänsä tavalla tai toisella. Nykytilanne monessa koulussa ei näytä kovin ruusuiselta, ja pahimmassa tapauksessa nuoret saavat pysyviä terveyshaittoja.

Myös Kesäniemet ottaisivat parakit tervetulleena ensiapuna. Varsinkin tytär iloitsisi siitä, ettei tarvisi murehtia mahdollista huonoa oloa.

Maskun Kurittulan koulun väistötilat
Muun muassa Maskun Kurittulan koulussa on väistötiloina käytössä parakit. Kimmo Gustafsson / Yle

Koulun rehtori näkee valoa tunnelin päässä

Ongelma Kaarinan Valkeavuoren yläkoulussa ei ole uusi. Jo kymmenen vuotta sitten lehdissä kirjoitettiin (siirryt toiseen palveluun) koulun sisäilmaongelmista. Yläkoulun kattorakenteet alkoivat vuotaa syksyn kovien sateiden takia.

Valkeavuoren koulussa on tehty sisäilmatutkimuksia koulun rehtorin Kaj Kanervavuoren mukaan viimeksi tämän vuoden puolella. Tutkimukset teki eräs alan johtavista yrityksistä.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että esimerkiksi koulun liikuntasalissa on ongelmia. Vanhaa ei korjata, vaan tilalle rakennetaan joko uusi liikuntasali tai -halli. Luokkiin on tulossa laajat peruskorjaukset ja nykyaikaistamiset.

Täytyy rehtorina luottaa siihen mitä ammattilaiset kertovat.

Kaj Kanervavuori

Tutkimuksesta tehdyn raportin mukaan rakennukset ovat iältään tyypillisessä kunnossa ja korjattavissa. Luokkien korjaustöitä on suunniteltu tehtäväksi kesäloman aikana.

Alun perin työt olivat tarkoitus jättää tehtäväksi uuden koulun valmistumisen jälkeen, mutta nykyinen tilanne vaatii nopeampia toimia. Uusi koulu valmistuu 2019.

– Täytyy rehtorina luottaa siihen, mitä ammattilaiset kertovat.

Kaj Kanervavuori kertoo, että vanhempia on tiedotettu viestipalvelu Wilman ja koulun kotisivujen kautta. Koulun puolesta on järjestetty erityisjärjestelyä niille oppilaille, jotka eivät voi oireiden takia työskennellä tietyissä tiloissa. Rehtori tuntuu olevan tällä hetkellä tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin.

– Valoa tunnelin päässä on monilta osin. Ei tässä haluta pahaa kenellekään, vaan toivotaan, että asiat tehdään oikein ja saadaan kuntoon.

Vanhemmat vaativat väistötiloja adressin avulla

Valkeavuoren koulun vanhempainyhdistys on luonut nettiadressin (siirryt toiseen palveluun), joka on lyhyessä ajassa kerännyt satoja nimiä. Maanantaina nimiä oli 835. Adressi luovutetaan kesäkuun alussa kaupungin johdolle ja päättäjille.

Kaupunginjohtaja Harri Virta ei vielä kommentoi vanhempien vetoomusta kovin yksityiskohtaisesti.

– Itse adressiin kaupunki vastaa esitetyssä aikataulussa. Kaupunginhallitus ottaa Hovirinnan koulun käsittelyn yhteydessä myös keskusta-alueen kouluverkoston suunnitteluaikatauluun, Virta kommentoi.

Vanhemmat vaativat adressissa, että Valkeavuoren yläkoulun oppilaat saavat väistötilat tämän vuoden elokuusta alkaen. A- ja B-rakennukset pitäisi purkaa. Lisäksi vanhemmat vaativat, että Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo suunnitellaan uudelleen niin, että myös yläkoululaiset mahtuvat uudisrakennukseen.

Vanhemmat kyseenalaistavat myös sen, että koulun A- ja B-rakennukset aiotaan yhdistää toisiinsa. Harri Virta kertoo syyn olevan toiminnallinen. Tilojen yhteiskäyttö edellyttää yhdistämistä. Vanhemmilla on huoli siitä, kulkeutuuko huono sisäilma rakennusten välillä.

– Teknisesti yhdistämisen ei pitäisi olla ongelma, koska molemmissa rakennuksessa on oma ilmanvaihto eikä sisäilmat yhdisty, Virta rauhoittelee.