Mökkijärvi puhdistettiin kemikaaleilla 11 vuotta sitten – Miten kävi kalojen, onko vesi kristallinkirkasta?

Kemiallisesti puhdistettu Källträskin järvi Raaseporissa on pysynyt hyvässä kunnossa alumiinikloridikäsittelyn jälkeen. Aivan varauksetonta kannatusta käsittely ei silti saa.

järvet
Raaseporin Källträskin rannoilla on 30 kesäasuntoa.
Raaseporin Källträskin rannoilla on 30 kesäasuntoa.Yle

Helsinkiläinen Ilppo Niemi viettää noin puolet vuodesta kesäasunnollaan Raaseporissa. Mökkijärvi Källträsk oli vielä parikymmentä vuotta sitten karmeassa kunnossa. Esimerkiksi sinilevä oli jokavuotinen vieras.

– Me perustettiin ympäristönsuojeluyhdistys, joka kokeili muun muassa hoitokalastusta. Saatiin sellainen mentaliteetti aikaan täällä, että ihmiset haluavat pitää järven hyvänä ja parantaa sitä yhteisvoimin, Ilppo Niemi muistelee.

Ilppo Niemi iloitsee järven nykykunnosta mökkilaiturillaan.
Ilppo Niemi iloitsee järven nykykunnosta mökkilaiturillaan.Yle

Mökkiläiset päätyivät lopulta järven kemialliseen puhdistamiseen 11 vuotta sitten. Kemiallinen käsittely oli ensimmäinen laatuaan silloisen Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueella.

– Ympäristöviranomaiset olivat erittäin epäluuloisia sen suhteen, että tappaako tämä käsittely kaikki kalat. Nykyään tuntuu, että kalat saakin kuolla, kunhan järvi paranee. Tässä on tapahtunut mielestäni iso muutos kymmenessä vuodessa, Illppo Niemi naurahtaa.

Kalat säilyivät ja kasvillisuus muuttui parempaan suuntaan

Källträskin kemiallisen käsittelyn yhteydessä ei kuollut yhtään kalaa. Järven myöhempiä vaiheita seurataan Uudenmaan Ely-keskuksessa tiiviisti. Seurantatutkimuksissa on ilmennyt, että kirkkaissa vesissä viihtyvä kasvillisuus on lisääntynyt järvessä, ja kalojen elohopeapitoisuuskin on koko Uudenmaan pienimmästä päästä.

Rantavesi on kirkasta, vaikka järvi on samentunut käsittelyn jälkeen.
Rantavesi on kirkasta, vaikka järvi on samentunut käsittelyn jälkeen.Yle

– Meillä on jonkin verran tietoa alueen muistakin järvistä, ja Källträskissä elohopeapitoisuus on hyvin matala. Se on mitattu ahvenista, ja pieni elohopeapitoisuus on toki hyvä asia, sillä kaloja voi huoletta syödä, Uudenmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila toteaa.

Källträskin mökkiläisiä ilahduttanee eniten se, että järvi on – ja näyttäisi myös pysyvän uintikunnossa. Marttilan mukaan järven onnistunut kemiallinen puhdistaminen koituu myös luonnon eduksi.

– Kunnostus palvelee toki ensisijaisesti ihmisiä, jotka haluavat uida, veneillä, kalastella ja katsella kaunista maisemaa. Kunnostaminen on siinä mielessä perusteltua myös luonnon kannalta, jos vesistö on oikein rehevä ja menee yhä huonompaan kuntoon. Ei se voi hyvin silloin.

Källträskin vesi oli kirkasta vain muutaman päivän ajan

Varsinais-Suomen Littoistenjärveltä tuttu kirkkaus koettiin myös Källträskillä, mutta järvi alkoi samentua uudestaan jo pari päivää käsittelyn jälkeen.

– Meillähän oli käytössä paljon laimeampi liuos kuin Littoisissa. Minua on vähän alkanut tämä "hypetys" kiusata, sillä totta kai aineella saadaan levä pois ja vesi kirkastumaan. Sehän ei kuitenkaan ole osoitus siitä, että hanke onnistui. Nämä pitkän aikavälin tulokset kertovat lopulta, että mitä järvelle tapahtui. Mitä vahvempia aineita käytetään, niin sitä rajummin kajotaan järven ekosysteemiin, Ilppo Niemi pohtii.

Källträskin pinta-ala on hieman yli 100 hehtaaria.
Källträskin pinta-ala on hieman yli 100 hehtaaria. Yle

Niemi kauhistelee myös nykyisiä puhdistuskustannuksia. Källträskin kunnostaminen maksoi 30 000 euroa, josta suurin osa katettiin EU:n rakennerahaston tuella ja talkootyöllä. Esimerkiksi Littoistenjärven kunnostaminen on maksanut moninkertaisesti enemmän.

– Minua vähän säälittää asukkaat niillä järvillä, joilla on paha leväongelma ja sitten heille kerrotaan, että te saisitte sen kuntoon, jos hankitte jostain rahaa 200 000 euroa. Pitäisi löytää sellaisia menetelmiä, jotka toisivat tuloksia halvemmalla.