Yllättävä tutkimustulos: terrorismin pelko Suomessa laskee

Maailma näyttää yhä turvattomammalta, mutta kansalaiset pelkäävät erilaisia uhkia vähemmän kuin aiemmin.

terrorismi
Luodinjälki ikkunassa Champs-Élysées'llä, Pariisissa 21. huhtikuuta.
Luodinjälki ikkunassa Champs-Élysées'llä, Pariisissa 21. huhtikuuta 2017. Tutkimuksen mukaan huoli liki kaikista uhista näyttää laskevan. Christophe Petit Tesson / EPA

Kun uutisvirtaa seuraa, maailma näyttää pelottavalta paikalta: iskut Lontoossa ja Manchesterissa, terroriteko kuorma-autolla Tukholmassa, pommi Pietarin metrossa ja niin edelleen. Kuluu tuskin kuukautta, ettei jossakin tapahdu jotain kauheaa.

Eivätkä painajaiset rajoitu vain terroriin. Hiljan tietoverkoissa levinnyt haittaohjelma kulki ympäri maailmaa ja häiritsi terveydenhuoltojärjestelmiä. Korean niemimaalla kalistellaan sapeleita kuin sodan esisoittona. Ja kaiken päälle jossain on luonnonmullistus tai ympäristökatastrofi meneillään.

Suomessa päättäjät puuhaavat liki paniikissa tiedustelulakia. Se koettelee perustuslain rajoja, mutta halutaan silti säätää kiireellisenä, koska turvallisuustilanne nähdään niin huolestuttavana.

Luulisi, että tässä menossa aikaansa seuraava kansalainenkin on kauhusta jäykkä.

Ei ole.

Kuva Britannian NHS:n (National Health Service) East and North Hertfordshire -sairaanhoidon nettisivuilta kyberhyökkäyksestä 12. toukokuuta.
Kuva Britannian NHS:n (National Health Service) East and North Hertfordshire -sairaanhoidon nettisivuilta kyberhyökkäyksestä 12. toukokuuta 2017. Kyseinen verkkohyökkäys sekoitti muun muassa Britannian terveydenhuoltojärjestelmän.Daniel Leal-Olivas / AFP

Uhkien julkinen kuva ei ole sama kuin yleinen mielipide

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on juuri saanut yhteistyössä sisäministeriön kanssa valmiiksi tutkimuksen, joka luotaa, miten huolissaan suomalaiset ovat erilaisista uhkakuvista.

Tutkimuksessa ihmisille esiteltiin joukko kuviteltavissa olevia uhkia. Listan väkivaltaisessa päässä olivat terrorismi, sota ja kouluampumiset – toisessa päässä ympäristökatastrofit, energia- ja tietoverkkojen romahtaminen ja lama sekä maan poliittinen kriisi.

Kun kansalaisilta kysyttiin, miten todennäköisinä he näitä kriisejä pitävät, vastaus oli yllätys: uhkia pidetään nyt vähemmän todennäköisinä kuin pari vuotta sitten samassa tutkimuksessa. Tällaista tulosta ei tutkijakaan osannut odottaa.

– Se oli yllättävää, mutta on tietysti hyvä, että ihmiset eivät ole jatkuvasti huolissaan tai peloissaan, tutkimuspäällikkö Tuula Kekki SPEKistä sanoo.

Kekki arvelee, että kansalaisten mielenliikkeitä selittää yleinen usko parempaan tulevaisuuteen. Kysely nimittäin kertoo, että myös luottamus viranomaisiin on noussut. Yhä useampi kansalainen uskoo myös taloudellisesti vaikeiden aikojen olevan ohi. Tämä yleinen optimismi voi Kekin mukaan ohjata vastaajien ajattelua myös silloin, kun he arvioivat uhkien todennäköisyyttä.

100% Se, mitä taloustilanteesta ja pärjäämisestä ajatellaan, voi vaikuttaa aika paljon. Eihän ympäristökatastrofeilla tai sään ääri-ilmiöillä ole tietenkään suoraan tekemistä maan talouden kanssa, mutta kyselyssä näkyy, että optimismi ja luottamuksen lisääntyminen heijastuu kaikkiin vastauksiin kautta linjan, Kekki sanoo.

Grafiikka
Palkeissa näkyvät vastaukset, joissa uhkaa pidetään hyvin todennäköisenä tai melko todennäköisenä. Yle Uutisgrafiikka

Terrorismiin aletaan turtua?

Kyselyn erikoisin tulos on, että kansalaiset suhtautuvat terrorismin uhkaan aiempaa rauhallisemmin. Samaan aikaan, kun maan hallitus valmistelee tiedustelulakia kiireellisenä, terrorismista huolestuneiden kansalaisten osuus on pudonnut 20 prosentista 12:een parissa vuodessa.

Tuula Kekkikin on yllättynyt. Hänen mukaansa kyse voi olla siitä, että viime aikoina terrorin uhkaa on tarjoiltu meille julkisuudessa jo niin paljon, että ilmiö alkaa normalisoitua. Uhkaan on alettu tottua, turtua.

– Tässä tapauksessa tieto on varmaan vähentänyt tuskaa. Ymmärrys terrorismin motiiveista, tekijöistä ja heidän taustoistaan on lisääntynyt. Media etsii selityksiä, miksi joku ajautuu näihin tekoihin. Terrorismi on saanut tavallaan kasvot. Se ei ole enää epämääräinen, tuntematon uhka. Terrorismi on valitettavasti arkipäiväistynyt, Kekki pohtii.

Eristetty rikospaikka Drottninggatanilla Tukholmassa 7. huhtikuuta 2017.
Eristetty rikospaikka Drottninggatanilla Tukholmassa 7. huhtikuuta 2017. Jonas Ekstromer / EPA

Maahanmuutto huolettaa, mutta vähemmän vai enemmän kuin ennen?

Kyselyn mukaan neljännes kansalaisista on huolissaan maahanmuuton aiheuttamasta turvallisuusuhasta. Tästä huolenaiheesta on silti vaikea sanoa, onko se kasvanut vai vähentynyt. Kun asiaa pari vuotta sitten tutkittiin, kysymysmuoto oli toinen ja ajankohta sellainen, ettei maahanmuuton tulvaa vielä oltu Suomessa koettu. Silloin ilmiöstä oli huolissaan 16 prosenttia vastaajista.

– Edellisessä kyselyssä tiedustelimme vastaajilta, miten todennäköisenä he pitävät pakolaistulvaa. Tänä vuonna kansalaisilta kysyttiin suoraan, kuinka todennäköisenä he pitävät laajamittaisen maahanmuuton aiheuttamaa turvallisuusuhkaa. Tällä kertaa kysyttiin siis ihan eri asiaa. Siksi kahden vuoden takaisia ja nykyisiä vastauksia ei suoraan voi verrata toisiinsa, Kekki kertoo.

Pelkojen testaaminen on suhdanneherkkää

Kansalaisten pelot heilahtelevat sen mukaan, mitä maailmassa ja kotimaassa kullakin hetkellä tapahtuu. Tuula Kekki kertoo, että tämä pelkojen suhdannevaihtelu pyrittiin tutkimuksessa ehkäisemään sillä, että kyselyaineistoa kerättiin pitkältä, kolmen kuukauden ajalta. Näin vastauksista saatiin siivottua pois yksittäisten uutistapahtumien ja julkisten keskustelupiikkien aiheuttamat heilahtelut.