Ravintola pyörinyt kuukausia turvapaikanhakijoiden ilmaisella työvoimalla – työministeriön palkitsemaa työkokeilua alettu käyttää hyväksi

Lahtelaisessa ravintolassa on syksystä lähtien ollut "työkokeilussa" turvapaikanhakijoita, joille on maksettu palkkaa nolla euroa. Aluehallintoviraston tarkastaja pelkää, että ilmi tulleet tapaukset kertovat laajemmasta hyväksikäytöstä.

Ilmaistyövoima
Hennalan vastaanottokeskus Lahdessa.
Mika Moksu / Yle

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu on tottunut näkemään puutteita työsopimuksissa ja työoloissa. Mutta hänkään ei ollut uskoa silmiään astuessaan pari viikkoa sitten erääseen lahtelaiseen ravintolaan: Kaikki työntekijät olivat paikallisen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoita. He olivat tehneet töitä kuukausitolkulla, ja palkkaa oli maksettu yhteensä nolla euroa.

– Se, että ravintolan toiminta perustui täysin ilmaiselle työvoimalle, oli kyllä aika järkyttävää, Jenu sanoo.

Kyseessä ei ollut TE-toimiston työharjoittelu, vaan vastaanottokeskuksen epävirallinen työkokeilu. Työntekijöiltä löytyneiden sopimusten mukaan kuukausia jatkuneesta palkattomasta työstä oli sopinut paikallinen Hennalan vastaanottokeskus ravintoloitsijan kanssa.

Vastaavia järjestelyjä on putkahdellut pinnalle pitkin Etelä-Suomea. Jenu pelkää, että ilmi tulleet tapaukset ovat jäävuoren huippu.

– Ollaan havaittu tätä useammassa ravintolassa. Sitten on ollut yksi parturiliike ja ainakin yksi kauppa. Ja nämä ovat nyt vain ne tapaukset, jotka meille ovat tulleet ilmi.

SPR:n työkokeilusopimus, jonka AVI:n tarkastaja Katja-Pia Jenu sai mainitusta lahtelaisravintolasta. Sopimuksen mukaan turvapaikanhakija tekee työtä kuusi tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa. Laadittu sopmius on tehty kahden kuukauden mittaiseksi, jonka jälkeen samalle turvapaikanhakijalle oltiin tehty jatkosopimus.
Yksi työkokeilujaksoista oli alkanut marraskuussa ja jatkunut tammikuuhun, jonka jälkeen samalle miehelle oli tehty heti uusi työkokeilusopimus.Yle

Kyseinen ravintoloitsija ei antanut kommenttia Ylelle, muttei kuitenkaan kiistänyt järjestelyä. Aluehallintovirasto ei ole vielä päättänyt, tehdäänkö asiasta tutkintapyyntö.

– Tässä voisi olla kyseessä kiskonnan tapainen työsyrjintä tai työsyrjintä, mutta ne edellyttävät työsopimusta. Vastaavia tapauksia ei oikein ole aiemmin tullut vastaan, Jenu pohtii.

Hennalan vastaanottokeskus kiistää tehneensä sopimukset

SPR:n työkokeilun alkuperäinen tarkoitus on kotouttaa turvapaikanhakijoita lyhyiden TET-harjoitteluja muistuttavien työkokeilujaksojen avulla. Järjestelystä ei ole säädetty lailla. Kokeilu alkoi vuosi sitten Varsinais-Suomessa, ja levisi lupaavien tulosten myötä koko maan vastaanottokeskuksiin. Työministeriö myös palkitsi (siirryt toiseen palveluun) mallin "Kotouttamisen hyvä käytäntö" -diplomilla.

Kuukausia jatkuva työnteko ravintolassa ilman palkkaa tuskin on kenenkään mielestä hyvä tapa kotouttaa turvapaikanhakijoita. Miksi Hennalan vastaanottokeskus olisi sopinut kuvaillun kaltaisesta työkokeilusta paikallisen ravintolan kanssa?

Ei todennäköisesti ole sopinutkaan, vastaa vastanottokeskuksen johtaja Mari Eklund-Kiiski.

– Tarkoitus on, että työkokeilu tehdään enimmillään kolmeksi viikoksi, ja että samaa työntekijää voi käyttää vain kerran, Eklund-Kiiski vakuuttaa.

Turvapaikanhakijoilta löytyneissä työkokeilusopimuksissa sovitaan kuukausien mittaisista palkattomista työjaksoista, ja sama työntekijä on edellisen jakson päättyessä jatkanut työntekoa uudella sopimuksella. Vastaanottokeskuksessa epäilläänkin, että SPR:n sopimuspapereita on päätynyt työnantajien käsiin, ja niitä on alettu kopioida luvatta.

Eklund-Kiiski kertoo, että paikalliset yrittäjät ovat myös vaatineet turvapaikanhakijoille pidempiä työkokeilujaksoja, vaikkei palkkaa maksetakaan.

– Olemme yrittäneet valistaa asukkaita, että älkää suostuko tällaiseen työntekoon. Moni kuitenkin menee vapaaehtoisesti.

Miksi turvapaikanhakijat sitten suostuvat tekemään työtä palkatta? Hennalan vastaanottokeskuksen asukkaat vastaavat.

– Se johtuu tylsyydestä. Me olemme nuoria miehiä. Moni ei siedä laiskottelua, eikä halua olla vastaanottokeskuksen tai kenenkään muunkaan tuen varassa, sanoo irakilainen turvapaikanhakija Ali Akl.

Hänen huonetoverinsa Mahmoud al-Mashehdani sanoo samaa. Al-Mashehdani kertoo pyöräilleensä läpi kaikki läheiset kaupat, ravintolat ja muut liikkeet työtä pyytämässä, mutta tuloksetta. Al-Mashehdani kertoo tehneensä jo vuoden verran vapaaehtoistyötä paikallisessa järjestössä, koska sekin voittaa toimettomana olon.

– Sen sijaan, että jäisin nukkumaan, herään aamulla, menen tekemään töitä, ja palaan iltapäivällä. Koitan viettää normaalia elämää. Raha ei ole minulle tärkeää.

Irakilaiset turvapaikanhakijat Ali Akl ja Mahmoud al-Mashedani tekisivät mielellään mitä tahansa työtä. Tärkeintä on olla aktiivinen, miehet sanovat.
Irakilaiset turvapaikanhakijat Ali Akl ja Mahmoud al-Mashedani ovat valmiita tekemään mitä tahansa työtä. Tärkeintä on olla aktiivinen, miehet sanovat.Eero Mäntymaa

Toinen syy on se, että turvapaikanhakijat toivovat palkattoman työkokeilun muuttuvan jossain vaiheessa palkalliseksi työksi. Se voisi tarjota myös oljenkorren jäädä Suomeen työperusteista oleskelulupaa hakemalla. Esimerkiksi Hennalan vastaanottokeskuksen sadoista asukkaista lähes jokaisella on kielteinen turvapaikkapäätös.

– Työnantaja ehkä lupailee, että ilmaisen harjoittelun jälkeen on mahdollisuus saada työpaikka. En ole keskustellut kyseisten turvapaikanhakijoiden kanssa, mutta voisin kuvitella, että näin tapahtuu, sanoo aluehallintoviraston tarkastaja Jenu.

Lähes kaikissa virastolle ilmi tulleissa tapauksissa ilmaistyötä teettäneet yrittäjät ovat olleet itse maahanmuuttajia. Näin oli laita myös tässä jutussa esitellyn ravintolan kanssa. Tarkastaja Jenu arvelee tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että samaa kieltä puhuvan työnantajan on helppo saada kontakti kielitaidottomaan turvapaikanhakijaan. Tietämättömyyttäkin lienee taustalla.

– Maahanmuuttajayrittäjät ovat huonommin selvillä siitä, että ilmaista työharjoittelua ei ole mahdollista teettää.

Aluehallintoviraston tarkastaja Katja-Pia Jenu
Vastaanottokeskusten työkokeilu pitäisi vakiinnuttaa esimerkiksi lainsäädännöllä, sanoo tarkastaja Katja-Pia Jenu. "Silloin siitä olisi määrykset, ja sitä valvottaisiin. Tai sitten tämmöinen kielletään".Markku Pitkänen

SPR:n työkokeiluhankkeen avulla on työllistetty turvapaikanhakijoita, ja sen perusajatus on Jenunkin mielestä hyvä. Ilmi tulleet tapaukset kuitenkin vihjaavat, että työkokeilua on alettu käyttää työkaluna ihmisten hyväksikäyttöön. Suomen pelisääntöjä tuntematon turvapaikanhakija saattaa kuvitella, että kuukausia jatkuva työ, jota vastaan ei saa palkkaa tai työttömyyskorvausta, on normaali käytäntö Suomessa, tarkastaja sanoo.

Jenu toivoo, että asiassa ei syyllistettäsi ilmaista työtä tekeviä turvapaikanhakijoita tai ilmaisen työvoiman haistaneita yrittäjiä. Kuvio vääristää työmarkkinoita, ja on siten koko yhteiskunnan ongelma, johon pitäisi pikimmiten puuttua.

Yksi keino olisi vakiinnuttaa turvapaikanhakijoiden työkokeilutoiminta lailla.

– Meillä on nyt ryhmä, joka on asetettu sellaiseen tilanteeseen, jossa ilmainen työnteko ikään kuin hyväksytään. Tarvitaan kipeästi jonkinnäköistä säätelyä. Silloin siitä olisi määrykset ja sitä valvottaisiin. Tai sitten tämmöinen kielletään.