Poliisien epäillyistä rikoksista on tehty ilmoituksia aiempaa harvemmin – mitä tapahtuu Facebook-kohun jälkeen?

Poliisin toimista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on ollut laskussa. Valtakunnansyyttäjänvirastossa ei haluta ennakoida sitä, kääntykö suunta poliisien salaisessa Facebook-ryhmässä käydyn rasistisen keskustelun vuoksi.

Poliisien tekemät rikokset
Poliisi Kehä 17 -harjoituksessa Helsingissä.
Emmi Korhonen / Lehtikuva

Poliisin toimista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on ollut laskussa kolmen vuoden ajan. Alkuvuodesta määrä notkahti vielä reippaammin aiempiin vuosiin verrattuna.

Viime vuosina rikosilmoituksia on tehty vuosittain 800–900. Alkuvuoden lukujen perusteella kuluvan vuoden rikosilmoitusten määrä voisi jäädä jopa alle seitsemänsadan.

Valtakunnansyyttäjänviraston Poliisirikosten käsittely-yksikön johtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki ei halua vielä ennakoida sitä, voivatko poliisien salaisen Facebook-ryhmän kirjoittelusta syntyneet rikosepäilyt rumentaa kuluvan vuoden tilastoa.

– En ota siihen kantaa.

Verkkojulkaisu Long Playn uutisoimasta rasistisesta ja vihamielisestä kirjoittelusta on tullut Valtakunnansyyttäjänvirastoon Poliisihallituksen tutkintailmoitus.

En ota siihen kantaa.

Tero Kekki

Yksikössä ei ole vielä tietoa siitä, keitä kirjoittajat ovat, mistäpäin Suomea he ovat, ja ovatko he poliiseja.

Kun esiselvitys tapauksessa etenee, ratkaistaan se, niputetaanko rikosepäilyt yhden diaarinumeron alle, vai kirjataanko jokainen erikseen.

Esimerkiksi hiihtäjä Mika Myllylän kuolemaan liittyvien tietojen urkkiminen poliisin tietojärjestelmästä kirjattiin vuonna 2012 yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka urkinnasta epäiltynä oli lopulta lähes 140 henkilöä. Heistä kaikki eivät olleet poliiseja.

Myös Myllylän tapauksessa selvittelyn käynnisti Poliisihallituksen tutkintapyyntö.

Yksi kymmenestä ilmoituksesta johtaa syyteharkintaan

Valtakunnansyyttäjänviraston Poliisirikosten käsittely-yksikkö aloitti poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosilmoitusten keskitetyn käsittelyn ja seurannan vuonna 2010.

Seuranta ei ole ollut täysin aukotonta, mutta ilmoituksia kirjattiin vuosina 2010–2016 noin 5 760.

Poliisirikosyksikkö seuloo ja ratkaisee sen, mitkä ilmoituksista eivät anna aihetta tarkempaan selvittelyyn.

Tällainen esiselvitys tehdään myös poliisien salaisen Facebook-ryhmän kirjoittelusta. Sen jälkeen päätetään, onko asia syytä lähettää esitutkintaan, ja missä esitutkinta tehdään.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että poliisien salaisen Facebook-ryhmän kirjoittelussa voi joltain osin olla kyse menettelystä, jota on syytä epäillä rikolliseksi.

Viime vuosina vajaa puolet ilmoituksista on lähetetty paikalliselle syyttäjä-tutkinnanjohtajalle sen arvioimiseksi, onko esitutkinta syytä aloittaa vai ei.

Rikosepäilyä ei tutkita omalla poliisilaitoksella, eikä tutkintaa johda poliisi vaan syyttäjä. Syyteharkintaan on viime vuosina edennyt yksi kymmenestä rikosilmoituksesta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Siitä ei ole seurantaa, kuinka monessa tapauksessa syyte on nostettu, ja minkälaisia päätöksiä tuomioistuimet ovat poliisirikosasioissa antaneet.

Vankikarkurin rekisterimerkinnät syyniin – ei syytteitä

Yksi esimerkki syytteiltä välttymiseltä on tapaus, jossa vankilomalla ollut mies karkasi poliiseilta, kun häntä käytettiin vaimonsa luona. Kolmen Helsingin huumepoliisissa työskennelleen poliisimiehen epäiltiin tehneen vääriä merkintöjä poliisirekistereihin peitelläkseen tapausta.

Poliisit kertoivat, että vanki halusi etsiä ja antaa asunnolta huumausainerikokseen liittyvää materiaalia. Karkumatkalta tavoitettu vanki oli puolestaan sitä mieltä, että hän ei ollut luvannut poliisille mitään eikä kotietsintää tehty, joten merkinnät epäillystä törkeästä huumerikoksesta ja kotietsintäpöytäkirja olivat perusteettomia.

Jos oikeita rikoksia tapahtuu, ne pitäisi saada selvitettäväksi.

Tero Kekki

Syyttäjä katsoi, että rikosepäilyt poliisien toimista perustuivat lähes yksinomaan vangin kertomukseen. Syyttäjä ei pitänyt poliisien kertomusta tapahtumista ja kirjausten perusteista epäuskottavana, eikä nostanut syytteitä.

Kurinpitotoimet ratkaisee poliisilaitos

Jos rikossyyte nostetaan ja poliisi saa tuomion, kurinpitotoimista päättävät poliisilaitokset.

Poliisihallituksen mukaan irtisanomisia on vuosittain puolenkymmentä ja määräaikaisia virasta pidättämisiä jotakuinkin sama määrä. Kirjallisia varoituksia poliiseille annetaan vuosittain 20–30.

Luvuissa ovat mukana myös muille kuin laitoksella varsinaista poliisityötä tekeville määrätyt kurinpitotoimet ja myös muut kuin rikosilmoitusten perusteella esiin tulleet rikkomukset.

Jonakin kuukautena saattaa tulla reilusti ilmoituksia, yleensä nämä tasaantuvat koko vuoden ajalla.

Tero Kekki

MTV selvitti viime syksynä (siirryt toiseen palveluun) poliisin rikosten vuoksi saamia kurinpitoseuraamuksia vuodesta 2014 alkaen. MTV:n selvityksen mukaan kurinpitotoimien kohteeksi oli joutunut kaikkiaan noin 60 poliisia.

Tunnetuin irtisanotuista poliiseista on Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. Oikeus tuomitsi hänet menettämään virkansa.

Viime syksyn jälkeen irtisanomisia on tullut lisää. Aarnion rikosvyyhdessä viime vuoden lopulla ehdottomaan vankeuteen tuomittu poliisi menetti virkansa.

Savon Sanomat kertoi helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että toinenkin entinen Aarnion alainen irtisanottiin, vaikka Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Helsingin poliisilaitos kuitenkin katsoi, että Aarniota voimakkaasti puolustanut mies on soveltumaton tehtäväänsä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ilmoitusten määrä voi pompsahtaa 

Valtakunnansyyttäjänviraston Poliisirikosten käsittely-yksikössä ilmoituksia seuloo viisihenkinen tiimi: kaksi rikosylikonstaapelia, kaksi syyttäjää ja sihteeri.

Yksikön johtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki suhtautuu vielä varovaisesti kuluvan vuoden ilmoitusten määrän arvioimiseen.

– Ainakin aikaisemmat vuodet ovat näyttäneet, että jonakin kuukautena saattaa tulla reilusti ilmoituksia, yleensä nämä tasaantuvat koko vuoden ajalla.

Toukokuussa ilmoituksia tuli Kekin mukaan alkuvuoden tahtia runsaammin, mutta niidenkin perusteella koko vuoden määrä näyttäisi jäävän reilusti aiempia vuosia alemmaksi.

Useana vuonna vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana on tehty noin kolmasosa koko vuoden ilmoituksista.

Pitää pureutua syihinkin, mistä muutosten määrä johtuu, ja ovatko ne turhia ilmoituksia, jotka vähenevät.

Tero Kekki

Kun Poliisirikosten käsittely-yksikkö aloitti toimintansa vuonna 2010 ilmoituksia tehtiin vähiten, hieman yli 700. Ennätysmäisen vuoden 2013 jälkeen ilmoitusten määrä on ollut laskussa.

– Pitää tietysti pureutua niihin syihinkin, mistä muutosten määrä johtuu, ja ovatko ne niitä turhia ilmoituksia, jotka vähenevät. Se olisi hyvä, jos ne vähenevät. Mutta tietysti, jos oikeita rikoksia tapahtuu, ne pitäisi saada selvitettäväksi, korostaa Kekki.

Poliisin päätöksistä ja voimankäytöstä eniten ilmoituksia

Tero Kekki kertoo, että tyypillisimmät poliisin toimia koskevat rikosilmoitukset tehdään poliisin päätöksistä tutkinnassa ja poliisin voimankäytöstä.

– Kun tutkinnanjohtaja tekee päätöksen, että ei aloiteta tai suoriteta esitutkintaa, ollaan näihin päätöksiin tyytymättömiä ja tehdään rikosilmoitus. Ne ovat pääsääntöisesti turhia ilmoituksia. Poliisilla on aika pitkälle harkintavaltaa ja harvoin tilanne on se, että poliisin voitaisiin edes epäillä ylittäneen harkintavaltansa näissä tutkinnan päätöksissä.

Poliisin voimankäytöstä tulee paljon ilmoituksia, sillä sen seurauksena syntyy usein naarmuja ja pienempiä vammoja. Jos seuraukset ovat voimankäytön kohteeksi joutuneelle vakavampia, asia ei jää selvittämättä.

Jos määrä on vain kymmenen prosenttia, niin tietysti on hyvä poliisin kannalta, että se ei ole isompi.

Tero Kekki

– Jos hän ilmoittaa, että on lääkärintodistus ja on tullut isompia vammoja, niin ne ovat yleensä sellaisia asioita, jotka lähtevät selvitettäväksi.

Mitä siitä pitäisi ajatella, että noin joka kymmenes poliisista tehty rikosilmoitus lähtee syyteharkintaan?

– Mitä kukakin ajattelee, mutta jos määrä on vain kymmenen prosenttia, niin tietysti on hyvä poliisin kannalta, että se ei ole isompi, arvioi Kekki.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on arvostellut (siirryt toiseen palveluun) poliisien tekemien rikosten tutkintaa. Hänen mielestään Suomeen pitäisi luoda erillinen poliisirikostutkinnan yksikkö.