Yrittäjä huolestui koululaisten venäjän opinnoista, keräsi 30 000 euron lahjoituksen

Sotkamolaiset yritykset ovat sitoutuneet maksamaan Sotkamon kunnalle yhteensä 30 000 euroa, joka käytetään pääosin venäjän kielen opiskeluun.

venäjän kieli
Oppilaita Mikkolan koululla Vantaalla.
Opetusta voi sponsoroida, mutta se ei saa johtaa esimerkiksi oppilaitoksen riippuvuuteen tuen antajasta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Sotkamossa Salmelan ala-asteella opiskellaan taas venäjää vuoden tauon jälkeen. Tämän mahdollisti Sotkamon kunnan saama 30 000 euron lahjoitus, jonka takana ovat paikalliset yrittäjät.

Kielten opetukseen suunnatusta potista suurimman osan lahjoitti paikallinen yrittäjä Antti Kela. Lahjoitus on suunnattu pääasiassa venäjän, mutta myös muiden kielten opiskeluun. Lahjoitus menee Salmelan ala-asteelle ja myöhemmin Tenetin yläasteelle.

Yritykset ovat sitoutuneet lahjoittamaan kunnalle 6 000 euroa vuodessa, mikä kattaa venäjän kielen opetusryhmän kulut. Lahjoituksesta kerrottiin opetusryhmän perustaneelle lautakunnalle ennen kokouksen alkua.

Tuntui pahalta kun yhdeksän henkeä on ollut innokkaina lähdössä. Mietin, että mitä tässä voisi tehdä.

Antti Kela

Sotkamon kunnan sivistyspuolen palvelualuejohtaja Merja Ojalammi sanoo, että tieto lahjoituksesta ei vaikuttanut lautakunnan päätökseen.

– Päätös olisi voitu tehdä ilman rahoitustakin. Lähinnä sen vuoksi, että jatkumo kannustaa oppilaita aloittamaan taas ensi vuonna kielen opiskelun, kertoo Sotkamon sivistystoimen lautakunnan puheenjohtaja Pasi Korhonen.

Samoilla linjoilla jatkaa myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.

– Kun ryhmä aloitetaan, se pitää viedä loppuun asti. Vaikka oppilaita olisi yksi jäljellä, niin silti opiskelu on taattu hänelle 9. luokkaan saakka. Lahjoitus tuo jatkuvuutta, kieli koetaan tärkeäksi ja sen merkitys nähdään laajemmin.

Yhdessä voidaan järjestää tarvittava toiminto, opetus tai muu asia.

Antti Kela

Ylen saamien tietojen mukaan lahjoituksesta kuitenkin käytiin keskusteluja ennen lautakunnan päätöstä. Neuvotteluissa lahjoitussummaan laskettiin mukaan myös venäjän kielen opettajien palkkakulut, eli lahjoitusta käytetään myös opettajan palkanmaksuun. Opetushallituksen mukaan menettelyssä ei ole mitään tuomittavaa.

– Ei ole lakiin perustuvaa estettä siihen, ettei lahjoituksesta voisi maksaa opettajien palkkaa, Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtinen kommentoi.

Sotkamo ei myönnä Yle Kajaanille, että lahjoitus käytettäisiin suoraan opettajien palkanmaksuun.

Yrityksiä on mukana kuusi

Vaikka lahjoituksessa mukana olevat yritykset joutuisivat taloudellisiin vaikeuksiin, venäjän kielen opetus jatkuu.

– Sillä ei ole merkitystä, opinnot jatkuvat ja viedään loppuun asti. Lahjoitus on apuna. Aina voi tulla esteitä, ettei lahjoitusta voida antaa, Merja Ojalammi kertoo.

Antti Kelan mukaan hätää sen suhteen ei ole.

– Meitä on mukana kuusi yritystä, minä vastaan hommasta kuitenkin loppuun asti.

Venäjänkielisten työntekijöiden määrä tulee nousemaan vahvasti.

Antti Kela

Opetushallituksen sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun) (Opetushallitus) julkaistujen ohjeiden mukaan sponsorointi ja muu kaupallinen yhteistyö ei saa hämärtää koulutuksen järjestämisen perustaa, joka on lakisääteisessä julkisessa rahoituksessa. Tuki ei saa myöskään johtaa koulun ja oppilaitoksen tai sen ylläpitäjän riippuvuuteen tuen antajasta.

– Perusopetuksen rahoitus perustuu julkiseen rahoitukseen, valtionosuuksiin ja kuntien rahoitukseen, OPH:n Matti Lahtinen sanoo.

Lahtinen sanoo, että opetuksen järjestäjä vastaa aina opetuksen järjestämisestä ja sen lainmukaisuudesta, eikä lahjoittaja voi asettaa ehtoja sen järjestämiselle. Sponsorin tuki voi kattaa laskennallisesti useamman vuoden menot tietyin ehdoin.

– Vastuu opetuksen kustannuksista on kuitenkin aina opetuksen järjestäjällä, eikä sponsorin tuen mahdollinen loppuminen saa vaikuttaa opetuksen järjestämiseen, Lahtinen toteaa.

Venäjän kielen osaajia tarvitaan

Venäjän kurssille osallistuu myös tyttö, jolle Antti Kela on varaisänä. Kela olisi tehnyt lahjoituksen, vaikka kyseinen tyttö ei olisikaan venäjän kielen opiskelusta kiinnostunut.

– Olisin tehnyt lahjoituksen, mutta en olisi sitoutunut näin suureen summaan. Todennäköinen lahjoitus meidän yrityksiltämme olisi ollut puolet.

Antti Kela pitää hyvänä, että yhdeksän oppilasta yhdeltä koululuokalta on kiinnostunut venäjän kielen opiskelusta.

– Tuntui pahalta kun yhdeksän henkeä on ollut innokkaina lähdössä. Mietin, että mitä tässä voisi tehdä.

– Otin yhteyttä koulutoimen puolelle siitä, paljonko koulutus maksaa, onko yritysten mahdollista olla mukana ja minkä verran voitaisiin olla mukana. Katsottiin näitä mahdollisuuksia ja saatiin kokonaishinta. Mukaan lähti omia yrityksiä ja toisen yritysryppään yritykset mukaan, Kela jatkaa.

Kun ryhmä aloitetaan se pitää viedä loppuun asti.

Mika Kilpeläinen

Kela näkee venäjän kielen opiskelun tärkeänä. Hänen mukaansa venäjä on tällä hetkellä tärkein kieli hallita.

– Venäjänkielisten työntekijöiden määrä tulee nousemaan vahvasti, oli kyseessä rakennusliike, putkifirma tai jakelu. Tarvitsemme kantaväestöön venäjän kielen osaajia, koska se tulee olemaan kommunikointikieli.

Kelan mukaan yritykset voisivat kantaa enemmän yhteiskuntavastuuta.

– Ettei olisi aina niin, että eipä se kunta auta, ei kunnalta saa sitä ja tätä. Vaan lähteä niin päin, että tarvitsevatko kunta tai sen asukkaat jotain apua. Yhdessä voidaan järjestää tarvittava toiminto, opetus tai muu asia, Kela summaa.