Presidentti Koiviston hautajaisissa soivat sinivalkoiset sävelet – omaiset toivoivat Veteraanin iltahuudon

Mauno Koiviston hautajaisissa musiikki johdattaa ajatukset presidentin arvoihin ja kuorotaustaan.

Mauno Koivisto

1

Presidentti Mauno Koivisto hymyilee.
Presidentti Mauno Koivisto syntyi 25. marraskuuta 1923 Turussa ja kuoli 12. toukokuuta 2017 Helsingissä.Mauri Ratilainen / AOP

Mallia on otettu Kekkosen hautajaisista

Musiikilla on hautajaisissa väliä. Erityistä merkitystä kappalevalinnoilla on valtiollisissa, koko kansaa koskettavissa hautajaisissa.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa musiikkivalintoihin ovat sanoneet sanansa niin valtiolliset järjestäjät, asiantuntijat kanttorista kapellimestariin kuin presidentti Koiviston omaiset. Apuna on käytetty valtiollisten hautajaisten traditioita, kertoo valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

– Kekkosen hautajaisten proseduuri on ollut käytössä ja sitä on hyödynnetty. Lisäksi on kerrattu Harri Holkerin hautajaisia, jotka ovat ajallisesti lähempänä.

Yhtymäkohtia on monia. Presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa kuultiin Jean Sibeliuksen Sydämeni laulu Ylioppilaskunnan Laulajien esittämänä. Koiviston hautajaisissa saman kappaleen laulaa Cantores Minores.

– Kaunis kappale käsittelee kuolemaa intiimisti ja herkästi, kapellimestari Norjanen erittelee.

Koiviston siunaustilaisuus päättyy Kaartin soittokunnan esittämään Narvan marssiin. Samoin sävelin saatettiin presidentti Urho Kekkonen viimeiselle matkalleen vuonna 1986.

Narvan marssi on puolustusvoimien virallinen surumarssi, jota käytetään sotilashautajaisissa. Tunnetuksi marssi tuli Kekkosen hautajaisissa, todetaan Kaartin jääkärirykmentin tiedotuksesta.

2

Mauno Koivisto nousee autosta, ja on toimittajien ympäröimänä.
Mauno Koivisto nousee autosta, ja on toimittajien ympäröimänä.Yle

"Finlandia-hymni summaa kaiken"

Urho Kekkosen hautajaisissa korostettiin paitsi suomalaisuuden merkitystä myös presidentin kansainvälisiä saavutuksia. Säveltäjäniminä olivat Sibeliuksen ja muiden kotimaisten lisäksi saksalainen J.S. Bach ja itävaltalainen W.A. Mozart.

Koiviston siunaustilaisuudessa musiikki on lähes yksinomaan suomalaista.

– Musiikilla on pyritty positiivisella tavalla korostamaan isänmaallisuutta ja suomalaisuutta, kapellimestari Hannu Norjanen kertoo.

Odotettavissa on sykähdyttäviä hetkiä. Loppupuolella kuullaan Finlandia-hymninä tunnettu kuoro-osuus Sibeliuksen Finlandiasta. Sen myötä valtiolliset hautajaiset linkittyvät Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin.

– Se kappale tavallaan summaa kaiken, Norjanen toteaa.

3

Mauno Koiviston surukirja Presidentinlinnassa Helsingissä perjantaina 19. toukokuuta 2017.
Mauno Koiviston surukirja Presidentinlinnassa Helsingissä perjantaina 19. toukokuuta 2017. Jussi Nukari / Lehtikuva

Omaisten toiveena Veteraanin iltahuuto

Ison osan Koiviston siunaustilaisuuden musiikista esittää Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores. Myös Harri Holkerin hautajaisissa vuonna 2011 mukana ollut kuoro on valmistautunut ikimuistoiseen tehtävään rutiinilla.

– Ylimääräisiä harjoituksia ei tarvittu, sillä olemme lähdössä konserttikiertueelle Eurooppaan. Tässä on siis ollut harjoituksia riittävästi. Äänialasta riippuen kuorolaiset harjoittelevat kahdesta kolmeen kertaan viikossa, Cantores Minoresin johtaja, kapellimestari Hannu Norjanen sanoo.

Cantores Minoresin A-kuoron noin 150 laulajasta 70 esiintyy Koiviston hautajaisissa. Syy on käytännönläheinen: parvelle ei mahdu enempää väkeä.

– Tämä on valtavan hieno tilaisuus ja pojille kunniatehtävä. He muistavat sen koko ikänsä, Norjanen vakuuttaa.

Baritoni Jorma Hynninen esittää yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa Kalervo Hämäläisen säveltämän Veteraanin iltahuudon, joka on tarjonnut viime vuosina koskettavia hetkiä Linnan juhlissa. Omaiset toivoivat kappaletta.

– Yhdessä harkitsimme, että Koiviston sotaveteraanitaustan huomioiden kappale on kaunis ja tyylikäs osa kokonaisuutta, valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo.

4

Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.
Kalle Kultala

Koivisto lauloi mieskuorossa ykkösbassoa

Musiikilla oli paikkansa Mauno Koiviston sydämessä. Presidentti toimi pitkään Savonlinnan Oopperajuhlien suojelijana. Sopraano Tuuli Takala on Savonlinnan taiteilijakaartia ja hänet kutsuttiin esiintymään muistotilaisuudessa yhteistyössä Oopperajuhlien kanssa.

Kaupunkitarinan mukaan Mauno Koivisto tapaili juomalauluja vielä vanhoilla päivillään – ainakin eräissä Turun Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan vuosijuhlissa, joihin presidentti osallistui Tellervo Koiviston avecina.

Laulamisen riemun presidentti oli löytänyt jo sotien jälkeen, jolloin mieskuorotoiminta kasvoi Suomessa räjähdysmäisesti. Koivisto liittyi 1940-luvulla Turun NMKY:n mieskuoron riveihin. Hän edusti vuonna 1946 lauluveljiensä kanssa Suomea kuorotapahtumassa Kööpenhaminassa.

Kuoroveljet pysyivät Koiviston rinnalla silloinkin, kun hän oli siirtynyt ykkösbassojen rivistä valtiollisiin tehtäviin. Turun NMKY:n mieskuoro, epävirallisesti "presidentin kuoro", esiintyi muun muassa Koiviston 60-vuotispäivillä vuonna 1983.

Nykyään Naskalit-nimellä tunnettu Turun NMKY:n mieskuoro esittää presidentti Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalossa Anton Brucknerin teoksen Locus iste.