Terveystietojasi voidaan pian ostaa yhdeltä luukulta – yliopistot ja lääkefirmat apajilla

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä lakihanke, joka toteutuessaan muuttaisi kansalaisten terveystietojen hyödyntämisen.

tutkimus
Äiti lapsineen lääkäriaseman vastaanottotiskillä.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomalaisten terveystietojen käyttö saattaa muuttua pian historiallisella tavalla, jos valmistelussa oleva laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä menee läpi eduskunnassa.

Mahdollisesti ensi vuoden alussa voimaan tuleva laki tekee terveystietojen hyödyntämisestä entistä helpompaa, jos tietojen käyttötarkoitus on lain mukaan hyväksyttävä. Toissijaisella käytöllä tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää muuhun kuin hoitotarkoitukseen.

Lakimuutoksen jälkeen miljoonien suomalaisten terveystietoja alkaa operoida uusi viranomainen ”yhdeltä luukulta”. Viranomainen myöntää käyttöluvan esimerkiksi tutkimuksen kannalta tarvittaviin tietoihin, jotka kootaan ja siirretään käytettäväksi.

Neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että uudistuksella halutaan karsia byrokratiaa ja helpottaa tiedon soveltamista. Nykyään terveystiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tietojen saaminen on hankalaa.

– Luomme ympäristön, jossa terveystietoja voidaan jalostaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä tämä hanke on aivan ykköskategoriassa, Hämäläinen toteaa.

Lakimuutoksessa on kyse myös EU:n tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanosta, jossa halutaan parantaa terveystietojen hyödyntämistä tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa.

Tutkimus uhkaa karata ulkomaille

Jatkossa kansalaisen terveystietojen käyttäjäjoukko voi olla hyvinkin laaja. Niitä voivat hyödyntää muun muassa yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot, yksittäiset tutkijat ja kehittämisorganisaatiot.

Hämäläinen muistuttaa, että Suomessa on tällä hetkellä maailman arvokkaimmat tietovarannot ihmisten terveystietoihin liittyen. Niissä on nähty arvokkaan tutkimustiedon lisäksi myös liiketoimintamahdollisuuksia.

Kattavien rekisterien vuoksi etenkin monet kansainväliset lääkeyhtiöt ovat kiinnostuneet lisäämään tutkimuksia ja sijoittamaan Suomeen. Tiedot ovat hyödyllisiä myös terveys- ja hyvinvointisovelluksia kehittäville yrityksille.

– Aiemmin kun tietoja on haettu, niihin on tarvittu tutkimus- ja käyttöluvat ja jokainen rekisterinpitäjä on myöntänyt ne erikseen ja tietosuojavaltuutettua on kuultu joka vaiheessa. Pahimpia tapauksia on ollut, että aineistot on pystytty toimittamaan vasta kaksi vuotta tutkimuksen saaman rahoituksen jälkeen, Hämäläinen kertoo.

– Kun hankkeet eivät ole käynnistyneet täällä, ne ovat valuneet ulkomaille. Tällä hetkellä rekisteriaineistoja hyödyntävän tutkimuksen määrä on Suomessa puolet pienempi kuin esimerkiksi Tanskassa.

Uudesta järjestelmästä on kaavailtu käyttäjille maksullista. Hämäläinen kuitenkin korostaa, että tarkoituksena ei ole tehdä rahaa ihmisten terveystiedoilla.

– Toimimme maksuperustelain mukaan. Lupaviranomainen voi periä maksuja, joita se perii niistä kustannuksista mitä tietojen toimittaminen aiheuttaa.

Tiedot kulkevat anonyyminä

Kaikki uudessa järjestelmässä tapahtuu tietoturvallisessa ympäristössä, Hämäläinen vakuuttaa. Myös kansalaisen tietosuojaan suhtaudutaan vakavasti. Jos henkilö on kieltänyt tietojensa luovuttamisen tutkimuskäyttöön, niitä ei voida silloin käyttää.

– Tietoja ei muutenkaan luovuteta yksilötasolla. Kenenkään luvan antaneiden nimi tai sosiaaliturvatunnus ei tule näkymään tiedoissa. Aineistot kootaan ja ne luovutetaan anonyyminä siten, että sieltä ei voi tunnistaa yksilöitä. Käyttötarkoitus arvioidaan aina ja pyydettyjen tietojen pitää liittyä oleellisesti käyttötarkoitukseen. Viranomainen saa käyttää harkintavaltaa lain soveltamisessa, hän painottaa.

Ei shoppailulle

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene suhtautuu lakimuutokseen rauhallisesti. Pääsihteeri Ritva Halilan mukaan tärkeintä on, että tietoturvasta ja potilaan tietosuojasta huolehditaan. Hän myös toivoo, että terveystiedoista ei tulisi kauppatavaraa.

– Rekisterinpitäjällä on iso vastuu, että tietoja käytetään sekä yhteisön että yksilön hyödyksi eikä toiminnasta tulisi tietojen shoppailua. Raja on hämärä kun mietitään, missä vaiheessa tiedon tuottamisella voidaan saada aikaan terveyteen liittyviä tuotteita, Halila miettii.