Eikö työkaverisi taaskaan kuuntele? Myötätunto lisää yritysten tuottavuutta

Myötätunnon harjoitteleminen työelämässä estää masennusta ja lisää työn tuottavuutta, uskovat tutkijat.

työelämä
Kuvituskuva
Yle Uutisgrafiikka

Kuvittele, että kerrot työkaverille silmät innosta hehkuen juuri oppimaasi asiaa.

Hän ei reagoi mitenkään. Hän ei nyökkää, ei avaa suutaan, edes hymy ei nouse suupieliin.

Moni alkaa tässä vaiheessa sekoilla sanoissaan. Mitä tein väärin?

Jos työelämässä ei olisi myötätuntoa, tältä se tuntuisi. Viestintä vaikeutuisi huomattavasti.

Nyt suomalainen tutkijaryhmä selvittää, miten paljon työelämän myötätunto vaikuttaa työssä jaksamiseen ja jopa yritysten kannattavuuteen.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on nähty, että se vaikuttaa: sairauspoissaolot vähenevät eivätkä työntekijät lähde yhtä hanakasti etsimään uutta työtä, jos omassa jo viihtyy.

Tunnetaidoille on juuri nyt työelämässä kysyntää enemmän kuin koskaan, väittää myötätuntotutkija Miia Paakkanen. Tähän on kolme syytä.

Ensinnäkin ihmiset uupuvat töissä. Tahti on kova, ja yhä useampi masentuu.

Masennus on kohta jo suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja maailmassa, sydäntautejakin suurempi. Työnantajille tämä tarkoittaa sairaspoissaolokuluja. Niitä voidaan kuitenkin vähentää lisäämällä myötätuntoa, sanoo Paakkanen.

Toinen syy tunnetaitojen tarpeelle on ajatustyön lisääntyminen.

Ajatustyössä suoriutuminen riippuu omasta fiiliksestä. Kuormitusta lisää myös teknologia: koko ajan täytyy olla reagoimassa ja saavutettavissa tai multitaskaamassa.

Se kuluttaa aivokapasiteettia.

Kolmanneksi tunnetaitoja tarvitaan, koska tiimityö lisääntyy. Kaikkien kanssa on tultava toimeen. Suoriutuminen riippuu taidoista kohdata toinen ihminen.

Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimus, jossa Paakkanen on mukana, on opettanut tunnetaitoja parin viime vuoden aikana useilla työpaikoilla. Nyt työpajat ovat ohi, ja ensimmäinen suomenkielinen kirja myötätunnosta työelämässä ilmestyy lokakuussa.

Onko sanomisellasi väliä?

Yritämme sanomisillamme aina vaikuttaa toiseen ihmiseen. Sanomisillamme ei kuitenkaan ole väliä, jos toinen ei kuuntele ja ymmärrä meitä.

Näin sanoo psykologi Jarkko Rantanen, joka on tunnetaitovalmennuksen pioneeri Suomessa. CoPassion-hankkeen opetus perustuu hänen valmennuksiinsa. Hän on kouluttanut kymmeniä tunnetaitojen valmentajiksi.

Jarkko Rantanen.
Jarkko RantanenJouni Immonen / Yle

– Yleensä menemme asioihin faktat edellä. Kerromme, että nämä ovat tavoitteemme ja prosessimme. Lähtökohtaisesti emme ole kiinnostuneita siitä, miten toinen ihminen kokee tehtävän, Rantanen sanoo.

Pitäisi kuitenkin olla. Tärkeintä on saada toisen ihmisen huomio niin, että hän on jo valmiiksi kiinnostunut sanomastamme.

Ennen kuin aloittaa puhumisen, kannattaa huomioida, missä tunnetilassa toinen on. Hänen kiinnostustaan voi myös herättää, sanoa esimerkiksi, että nyt minulla on todella tärkeää tietoa.

Töissä on koko ajan meneillään on paljon: sähköpostia tulee, puhelin soi, päässä on pitkä to-do-lista. Läsnäolo on siksi Miia Paakkasen mielestä erityisen tärkeää.

– Tilanne estää meitä tuntemasta empatiaa toisia kohtaan, eikä se ole meidän vikamme. Tarvitaan kunnollista tunteiden johtamista, ettemme vain ajaudu tunteiden valtaan, vaan pystymme suunnittelemaan ja tekemään kaikkea ajattelua vaativaa rauhallisina.

Jarkko Rantanen sanoo, että valitamme aina, ettei meillä ole aikaa, emmekä tule kohdatuiksi ja kuulluiksi. Tietoisen läsnäolon kehittäminen parantaa ja myös nopeuttaa työkavereisen kanssa yhdessä tekemistä.

Älä sano heti mitään

Pysähdy hetkeksi. Kuulostele.

Tämän Heidi Holmén ja Elena Hellemaa sanovat oppineensa työelämän tunnetaitokoulutuksissa.

– Olen oppinut, että kannattaa kuulostella tilannetta ennen kuin puuttuu siihen, Holmén sanoo.

Holmén ja Hellemaa ovat töissä Kansallisgalleriassa, johon kuuluvat Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo hallintoineen. He ovat osallistuneet 300 työkaverinsa kanssa CoPassion-tutkimusprojektin järjestämille tunnetaitoluennoille tämän kevään aikana.

Kansallisgallerian henkilöstöpäällikkö Sanna Salonen sanoo, että luennot ovat muuttaneet työn tekemistä heillä.

– Keskustelut ovat lisääntyneet huomattavasti. Ihmiset myös ymmärtävät toisiaan paremmin kuin ennen ja osoittavat arvostustaan uudella tavalla, Salonen kertoo.

Emme voi lopettaa tuntemista, vaikka haluaisimme. Tunnetaidot auttavat tunnistamaan tunteet ja reagoimaan niihin oikein.

Elena Hellemaa.
Elena Hellemaa, Heidi Holmén ja Sanna Salonen.Jouni Immonen / Yle

Tunteet auttavat muistamaan

Palataan alun harjoitukseen, jossa ei saanut reagoida lainkaan työtoverin sanomisiin ja tunteisiin.

Tällä harjoituksella Miia Paakkanen aloittaa aina myötätuntoluentonsa. Sen avulla ihmiset heräävät huomaamaan, mikä merkitys myötätunnolla on.

Aikaa harjoitukseen käytetään minuutti.

Jos toinen ei kuuntele, alat ehkä epäillä, ymmärtääkö toinen varmasti, mitä sanot. Alat toistella itseäsi. Ehkä sinun sanomasi ei olekaan tärkeää?

Reagoimattomuus on vaikeaa myös kuulijalle.

– On hirmuisen inhimillistä, että ihminen reagoi, lähtee mukaan toisen kertomukseen, Paakkanen sanoo.

Harjoituksessa kuulijan roolissa olleet ovat kertoneet, että reagoimattomuus on ollut hyvin vaikeaa.

– He kokevat olleensa julmia. Moni sanoo, ettei hän oikeasti edes kuullut tai ymmärtänyt, mitä toinen sanoi, Paakkanen kertoo.

Tunteissa mukana eläminen siis tuntuu auttavan meitä muistamaan, ymmärtämään ja saamaan kiinni toisen viestistä.

Paakkanen laskee, että tunnetaitoja vaativiin tilanteisiin heillä on lähes 50 konkreettista työkalua, joita luennoilla on harjoiteltu.

Neljä askelta myötätuntoon

Tutkimusperinne on lähtöisin Michiganista Yhdysvalloista, jossa Paakkanen kävi juuri tapaamassa alan ykköstutkijoita. Michiganista tutkimus on levinnyt maailmalle ja on kovasti nosteessa.

Paakkanen kertoo, miten tunnetaitoja voi lähteä kehittämään neljän askeleen kautta.

Ensin tärkeää on huomata kärsimys ja myös ilo. Huoneessa on aina kärsimystä, ja tunteiden huomaaminen auttaa eteenpäin.

Toiseksi pitää miettiä, miten lukea toisen tunnelma. On tärkeää ymmärtää, että tunteen takana on aina joku syy. Ihminen ei ole paha ilman syytä. On jokaisen oma päätös, miten suhtautua toisen tunteeseen. Empatia lisää myötätuntoa.

Kolmanneksi on kyettävä asettumaan toisen asemaan eli kokemaan empatiaa kuvitellen, miltä toisesta voisi tuntua.

Neljäs askel on toiminta, vaikka kuinka pienikin. Käsi toisen olkapäälle tai hymy voi tehdä jo ihmeitä.

Sanna Salonen.
Sanna SalonenJouni Immonen / Yle

Myötätunto tuo rahaa

Paakkasesta on tärkeää huomata, että Suomella on varaa myötätuntoon. Sen lisääminen tuo paljon lisää työelämään pienellä panoksella.

Työnantajille yksi syy kiinnostua tunnetaitokoulutuksista on se, että työntekijöiden tunnetaitojen osaaminen on kansainvälisten tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa.

Tässä tutkimuksessa ei ole vielä ehditty laskea, lisääkö muutos yritysten kannattavuutta, mutta muissa tutkimuksissa on havaittu, että työntekijät ovat tuottavimpia sellaisissa yhteisöissä, joissa työntekijät voivat hyvin ja kokevat positiivisia tunteita työnantajaa kohtaan.

Taloudellisia etuja työnantaja saa siitä, että sairauspoissaolot ja muut sairastumisista johtuvat kulut vähenevät. Työporukan hyvät tunnetaidot myös vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja lisäävät ihmisten halua sitoutua työhönsä, eli vaihtuvuuskustannukset vähenevät.

Myös ihmisten halu ja kyky palvella asiakkaita paranee, ja tämä lisää asiakkaiden sitoutumista. Tämä on tietenkin suora taloudellinen etu.

Kansallisgalleria aikoo kehittyä Suomen parhaaksi työpaikaksi, ja lähti siksi mukaan tutkimukseen. Se haluaa olla myös Pohjois-Euroopan kiinnostavin kansallisgalleria, ja tavoitteeseen päästäkseen sen pitää kerätä parhaat asiantuntijat. Kilpailu heistä on kovaa.