Ylioppilaat Aya ja Hala odottavat Ramadania, vaikka eivät pääse herkuttelemaan lakkiaisissaan – "Jotenkin erikoisen hauska kuukausi"

Lauantaina alkava muslimien paastokuukausi Ramadan osuu tänä vuonna ensi kertaa sitten 80-luvun koulujen päättäjäisviikonloppuun.

ylioppilaat
Ylioppilaat Hala ja Aya
Hala Eltapgi (vas.) ja Aya Elshafei odottavat innolla ensi viikon lauantain lakkiaisiaan. "Lukio oli aikamoinen urakka, joten hienoa mennä eteenpäin", Eltapgi sanoo. Ilkka Klemola / Yle

Itäkeskuksen Stockmannin miesten juhlapukuosastolta kuuluu naurua. Vuosaaren lukion abiturientit Aya Elshafei ja Hala Eltapgi sovittavat siellä ylioppilaslakkeja. Elshafei on solminut hiuksensa muhkealle nutturalle, joten valkolakki jää hassusti keikkumaan päälaelle.

Eltapgi sen sijaan löytää hattulaatikoista nopeasti sopivan. Hän hymyilee peilikuvalleen kuten ne lukemattomat valkolakit ruusukimppujensa kanssa sukulaisten kirjahyllyissä.

Ihan kuin tätä olisi harjoiteltu – ja todennäköisesti onkin. Ystävykset nimittäin ostivat lakkinsa jo vuosi sitten kun sellainen oli mahdollista tilata koulun kautta.

– Lakki on, mutta korkokengät pitäisi löytää. Sellaiset korkeat, mutta paksupohjaiset, joilla pysyy pystyssä, Elshafei kertoo.

Ensi viikon lauantaina 3. kesäkuuta noin 28 000 lukiolaista päättää tähänastisen opintaipaleensa Gaudeamus Igiturinkajahtaessa koulujen juhlasaleissa. Valkolakkien joukossa seisoo tänäkin vuonna muutamia kymmeniä islaminuskoisia ylioppilaita.

Vuosi 2017 eroaa aiemmista siten, että muslimien paastokuukausi Ramadan osuu tällä kertaa kesäkuulle.

Lakkiaispäivänä käydään siskojen kanssa valokuvassa ja vasta illalla auringon laskettua syödään perheen kanssa yhdessä.

Hala Eltapgi, ylioppilas, Vuosaaren lukio

Suomalaisen äidin ja egyptiläisen isän tytär Aya päätti, ettei anna Ramadanin vaikuttaa hänen ylioppilasjuhliinsa. Kutsut sukulaisille ja kavereille lähetettiin hyvissä ajoin ja kakkukin tilattiin.

– Pidän lakkiaisjuhlat silloin kun muutkin. Aion itse kuitenkin paastota, mutta ruokaa on juhlissa tarjolla. Jos haluaa syödä, ihan vapaasti voi syödä, Elshafei ilmoittaa.

Eltapgin 21- ja 23-vuotiaat isosiskot saivat lakkinsa muutamia vuosia sitten. Koulun lakkiaistilaisuuden jälkeen perheen kotona oli isot juhlat. Notkuvat pöydät ruokaa ja tupa täynnä iloisia ihmisiä. Hänen oma lakkiaispäivänsä on erilainen, sillä uutta ylioppilasta juhlitaan kunnolla vasta kesäkuun lopulla Ramadanin jälkeen.

– Lakkiaispäivänä käydään varmaan siskojen kanssa valokuvassa ja vasta illalla auringon laskettua syödään perheen kanssa yhdessä, Palestiinasta 3,5-vuotiaana muuttanut Eltapgi miettii.

Valoisa aika määrittää paaston pituuden

Ramadan on islamilaisen hijra-kuukalenterin yhdeksäs kuukausi, jonka aikana terveet aikuiset muslimit syövät ja juovat vain auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana.

Ramadanin ajankohta vaihtelee, sillä se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. Vuosittain Ramadanin alku siirtyy aina 11 vuorokautta edellistä vuotta aiemmaksi. Tänä vuonna Ramadan alkaa lauantaina 27. toukokuuta ja päättyy kesäkuun 25. päivä.

Alkukesän päivät ovat pohjoisella pallonpuoliskolla pitkiä. Esimerkiksi paaston ensimmäisenä päivänä lauantaina aurinko nousee Helsingissä jo 4:17 ja laskee 22:19.

Eltapgin perhe paastoaa Helsingissä näkyvän auringon mukaan, mutta Elshafein kotona paaston määrittää lähimmän islamilaisen valtion Turkin aurinko.

– Siellä päivä on muutaman tunnin lyhyempi kuin täällä, hän kertoo.

Älypuhelimen applikaatio kertoo auringonnousu- ja laskuajat sekä ilmoittaa viisi kertaa päivässä modernisti rukouskutsun.

Aya ja Hala
Aya Elshafei (vas.) ja Hala Eltapgi viettävät usein aikaa Itäkeskuksen kahviloissa.Ilkka Klemola / Yle

Ramadan on vuoden yhteisöllisin kuukausi

Ystävykset paastosivat ensimmäistä kertaa seitsemännellä luokalla. Silloin paastoksi riitti neljästä–viiteen tuntia päivässä. Yläasteen lopulla kumpikin paastosi kokonaisia päiviä. Se ei oikeastaan ollut kovin hankalaa. Nykyään paastopäivät menevät jo rutiinilla.

Eltapgi sanoo jopa odottavansa Ramadania, sillä auringon painuttua mailleen koko perhe on taatusti yhdessä pöydän ääressä. Ruoka on samanlaista kuin muutenkin, mutta Ramadanin aikana se maistuu erityisen hyvältä.

– Se on ihan erilainen kuukausi kuin muut, sillä öisin valvotaan ja päivisin nukutaan. Olemme perheen kanssa tekemisissä enemmän. Voisi sanoa, että Ramadan on jotenkin erikoisesti hauska, Eltapgi miettii.

Ramadanin päättävä Id al-Fitr -juhla on vähän niin kuin vappu. Lähdetään isolla porukalla liikenteeseen, syödään hyvin ja pidetään hauskaa.

Aya Elshafei, ylioppilas, Vuosaaren lukio

Ramadanilla ei tarkoiteta pelkkää kieltäytymistä ruuasta ja juomasta. Muslimien odotetaan käyttäytyvän Ramadanin aikana erityisen hyvin ja pidättäytyvän esimerkiksi riitelemisestä, pahanpuhumisesta ja valehtelusta.

Aya Elshafein mielestä Ramadan opettaa inhimillisyyttä.

– Tulee tehtyä enemmän hyviä tekoja. Annettua rahaa hyväntekeväisyyteen ja ajateltua niitä, joilla menee huonosti, hän sanoo.

Melkein yhtä tärkeää kuin Ramadan on sen päättävä yltäkylläinen id al-Fitr -juhla.

– Se on vähän niin kuin vappu. Lähdetään isolla porukalla liikenteeseen, syödään hyvin ja pidetään hauskaa, Elshafei summaa.

Vain harva musliminuori valitsee lukion

Sekä Ayalla että Halalla on selkeät suunnitelmat siitä, mitä toivovat lukionjälkeiseltä elämältään:

– Opiskelupaikan!

Aya on ollut jo matkailualan pääsykokeiden ryhmähaastatteluvaiheessa Perhossa ja Hala kävi viime viikolla lääketieteellisen pääsykokeissa. Nyt on vaan odoteltava tuloksia.

Tytöt kertovat, etteivät oikein tunne muita tänä keväänä lakin saavia muslimeita. Se on heidän mielestään hieman kummallista, sillä kummankin perheessä on aina kannustettu lukio-opintoihin.

– Aina jos olen kysynyt kavereilta, että kumpaan sä menet, niin aina vastaus on ollut, että ammattikouluun. Sanovat, että eivät jaksa lukiota. Aina on toi sama vastaus, Elshafei kertoo.

Suomen peruskouluissa on tällä hetkellä 8000–9000 muslimia. Valtaosa musliminuorista valitsee ammattikoulun. Opetushallituksen arvion mukaan koko maassa lukioissa opiskelee vain muutamia satoja musliminuoria.

Tulevaisuudessa muslimien määrän kasvaessa, myös yhä useampi heistä tulee todennäköisesti valinneeksi lukiokoulutuksen.

Huivin päähänsä omasta päätöksestään käärivät ystävykset sanovat, että vaikka ovat koulussaan vähemmistö, he eivät koe olevansa erilaisia. Eivät oikeastaan koskaan ole kokeneet. Monikulttuurinen Vuosaaren lukio Itä-Helsingissä on ollut sellainen ympäristö, jossa on saanut olla juuri sellainen kuin on.

Juuri nyt aikuisen elämän kynnyksellä malttamattomana seisova tämän kevään ylioppilas.

Mutta ei mennä vielä asioiden edelle. Juhliin on vielä reilu viikko ja paastokin alkaa vasta huomenna lauantaina.

– Me mennään tästä seuraavaksi syömään McDonald´siin. Nyt kun vielä voidaan, tytöt sanovat yhteen ääneen ja nauravat.

Juttuun on haastateltu myös opetusneuvos Pekka Iivosta Opetushallituksesta ja uskontotieteen professori Tuula Sakaranahoa Helsingin yliopistosta.