Kylmässä keväässä on puolensa: pottu säästyy taudeilta, marjat ja omenatkin voivat hyötyä

Myöhäisen kevään jälkeen kasvukausi on ottanut kirin. Vielä on mahdollisuus hyviinkin satoihin.

maanviljely
Perunaämpäri pellolla.
Viljelijä Erkki Tolonen uskoo, että paikallista perunaa saa ruokapöytään heinäkuun alkupuolella.Eila Haikarainen / Yle

– Ei kevät ole ollut näin myöhässä miesmuistiin, toteaa kuudella vuosikymmenellä Sotkamon Pohjanvaaralla perunaa viljellyt Erkki Tolonen.

Tolonen pääsi laittamaan Timot ja Jussit maahan viikko sitten maanantaina, kun tavallisena keväänä istuttaminen on tehty ennen vappua. Siikli-lajike on kylmälle aavistuksen herkempi ja se istutetaan hieman myöhemmin.

– Sehän on oikein kysytty lajike sitten, kun se joutuu, tietää Kajaanin torilla itse perunaa myyvä Tolonen.

Suosion syy selittyy muodolla, helposti irtoavalla kuorella ja tietenkin maulla.

– Suuhan sen sanoo, että on hyvä.

Uutta perunaa nostetaan maasta.
Esimerkiksi Kainuussa perunaa on päästy istuttamaan pari viikkoa tavanomaista myöhemmin. Sotkamossa Erkki Tolonen laittoi perunan maahan viime viikon maanantaina, kun yleensä on laittanut sen maahan vapun aikaan. Yle

Perunanviljelijöillä ei ole tänä keväänä ollut kiire pellolle. Varsinaiset varhaisperunat on istutettu Turunmaan saaristossa maahan maaliskuun, mutta maan muissa kolkissa perunaa laitettiin maahan vielä viime viikolla.

– Pitää saada maan lämpötila nousemaan sen verran korkeaksi, että saadaan kasvu nopeaksi ja kasvitaudit eivät ole sitten vaatimassa tulevaa satoa, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori.

Kylmässä maassa perunakasvustoja vaanii etenkin perunaseiti, joka ei välttämättä pienennä satoa, mutta vaikuttaa laatuun. Perunoiden ulkonäkö kärsii ja tärkkelyssato alenee.

Hallavaurioiden riski pieni

Vaikka viileä sää ja peltojen märkyys ovat hidastaneet pelloille pääsyä, on myöhäisessä keväässä positiivisiakin puolia. Etenkin mansikat, herukat ja omenat pitävät myöhäisestä keväästä. Monena aikaisina keväinä marja- ja hedelmäsatojen määrä ja laatu on kärsinyt yöhalloista.

– Niiden kukinta on siirtynyt myöhäisempään ajankohtaan ja keväthallojen todennäköisyys pienenee aina kesän etenemisen myötä. Kasvustot ovat kukintavaiheessa kaikista arimpia ja siinä vaiheessa on ihan hyvä, jos kukinta siirtyy kaikista hallattomimpaan aikaan. Silloin on mahdollista välttyä hallavaurioilta, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori.

Taulavuoren mukana nyt näyttää siltä, että mansikkakasvustot ovat tässä vaiheessa kevättä hyvin eri vaiheessa, mikä on kuluttajan kannalta positiivinen asia.

Mansikan poimintaa.
Avomaan mansikoita saataneen juhannuksen tienoilla.Ville Kinnunen / Yle

– Se tarkoittaa sitä, että valtakunnan eri osista valmistuu mansikkaa eri aikaan markkinoille. Ei tule sellaista ruuhkaa ja hintakin voi pysyä tasaisempana satokauden aikana, Taulavuori kertoo, mutta huomauttaa, että tulevien viikkojen sää vaikuttaa sadon valmistumistahtiin.

Kasvutunneleista ensimmäiset kotimaiset mansikat saatiin kauppoihin toukokuun puolivälin paikkeilla. Avomaan mansikoita saadaan pöytään aavistuksen tavanomaista myöhemmin.

– Perinteisesti Varsinais-Suomessa kausi on alkanut kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Nyt näyttää siltä, että menee lähemmäs juhannusta, mutta lähiviikkojen säähän sen ratkaisee. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on tullut nyt ensimmäiset kukkanuput näkyviin mansikoista, Taulavuori kertoo.

Vielä mahdollisuus hyvään satoon

Pro Agrian mukaan kevään kylvötyöt ovat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla myöhässä noin kaksi viikkoa. Maan keskiosissa pellolle on päästy 7–12 päivää tavanomaista myöhemmin ja Etelä-Suomessa 3–7 päivää myöhemmin.

– Nyt kun on taas ollut lämpöaalto ja on päästy kevätkylvöjä tekemään reippaaseen tahtiin, on kiritty sitä takamatka kiinni, Terhi Taulavuori kertoo.

– Tässä vaiheessa kaikki on vielä mahdollista, myös tyydyttävä ja hyväkin sato, Taulavuori uskoo.

Ei kevät ole ollut näin myöhässä miesmuistiin.

Erkki Tolonen

Sotkamon Pohjanvaaralla perunaa viljelevä Erkki Tolonen odottelee nyt lämmintä ja sadetta.

– Kun olisi lämmintä sadetta ja aurinkoisia ilmoja, niin kyllä pottu pomppaa!

Tolonen uskoo, että paikallista perunaa saa ruokapöytään heinäkuun alkupuolella, tarkalleen ennen heinäkuun 10:ttä päivää.