Uusi tutkimus kumoaa käsityksen lapsettomista uranaisista – Vähän koulutettu ikisinkku jää herkemmin vaille jälkikasvua

Tuore tutkimus kumoaa käsityksen lapsettomista uranaisista. Lapsettomuuden syynä on usein sopivan puolison puuttuminen.

lapsettomuus
Ihmisiä ylittämässä katua.
Henrietta Hassinen / Yle

Turun yliopiston tuoreiden tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lapsettomuus on yleisintä vähän koulutetuilla miehillä ja naisilla, joilla on hajanainen tai vaisu parisuhdehistoria. Turun yliopistossa on tehty kaksi tutkimusta, joista toisessa selvitettiin koulutuksen ja lapsettomuuden välistä yhteyttä ja toisessa lapsettomien avo- ja avioliittohistoriaa.

Tutkimusten perusteella perinteinen käsitys siitä, että lapsettomat ovat kiireisiä uranaisia, joilla ei riitä aika sekä työlle että perheelle, joutaa romukoppaan.

– Vanhoissa teorioissa lähdetään liikkeelle siitä, että naisille työssäkäynti ja perheellistyminen ovat keskenään kilpailevia aktiviteetteja, ja naiset sitten valitsevat jommankumman välillä, mutta tilanne ei ole tämä Pohjoismaissa, akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta sanoo.

Vielä 1940- ja 1950-luvulla syntyneet naiset valitsivat perheen ja uran välillä. Kyseisessä ikäryhmässä lapsettomia olivat nimenomaan korkeasti koulutetut. Nykyään koulutuksen ja lastensaannin välinen yhteys on kääntynyt ylösalaisin.

– Ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta. Muutos on tapahtunut vain Pohjoismaissa, mutta ei ilmeisesti vielä muualla, Jalovaara sanoo.

Lapsettomia näyttäisi yhdistävän vähäinen koulutus ja heikko asema työmarkkinoilla. Esimerkiksi 1960 luvun lopulla syntyneistä miehistä peräti yli kolmannes eli 36 prosenttia oli 45-vuotiaana lapseton. Korkeasti koulutetuilla on todennäköisemmin lapsia ja niitä on usein vieläpä monta.

Valtaosalla lapsettomista ei ole puolisoa

Keskeinen tekijä, joka kytkee yhteen vähäisen koulutuksen ja lapsettomuuden, on pysyvän liiton puuttuminen. Tutkijat seurasivat lapsettomien liittohistorioita yli 20 vuoden ajalta. Valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia juuri vähän koulutetuilla.

– Lapsettomaksi jääneiden liittohistoriat ovat hyvin erilaisia kuin lapsia saaneiden. Lapsia saaneista valtaosa on joko avioitunut tai elänyt pitkään avoliitossa. Liittohistoriat ovat selvästi avain lapsettomuuden ymmärtämiseen, Jalovaara sanoo.

Jos tietäisi, miksi suhteet ovat menneet mönkään, olisi varmaankin parisuhteessa.

Mari Tervaniemi

Mikkeliläislähtöinen, nyt Ranskassa asuva Mari Tervaniemi, 34, on yksi lapsettomista. Hän on molekyylibiologian tohtori, siis korkeasti koulutettu uraohjus. Tervaniemi kertoo aikoinaan valinneensa uran perheen perustamisen sijaan. Nykyään pohjimmainen syy lapsettomuuteen on kuitenkin sinkkuus, ja se, etteivät parisuhteet ole kestäneet.

– Kovasti haluaisin olla niin kuin kaikki muutkin ja haluaisin itselleni perheen, mutta se ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska minulla ei ole miestä. Ei ole tavallaan sitä mihin lapsia rupeisi hankkimaan, Tervaniemi sanoo.

Jos tietäisi, miksi suhteet ovat menneet mönkään, olisi varmaankin parisuhteessa, Tervaniemi nauraa.

– Rakastun varmaankin vääriin miehiin. Olisipa pilleri, joka saisi rakastumaan oikeisiin miehiin, mutta sellaista ei ole.

Mari Tervaniemi katsoo kameraan
Mari Tervaniemi

Lapsettomuus yleistyy

Lapsettomaksi jäävien osuus on Suomessa korkea. Esimerkiksi 1960-luvun lopulla syntyneistä naisista viidennes eli 20 prosenttia näyttää jäävän lapsettomaksi. Miehillä osuus on 27 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa lapsettomaksi jääneiden osuus on selvästi vähäisempi.

Lapsettomien osuus myös kasvaa Suomessa yhä, vaikka muissa Pohjoismaissa kasvu on taittunut.

En haluaisi perhettä tai miestä pelkästään siksi, että saisin lapsia.

Mari Tervaniemi

Tervaniemi on harkinnut lapsen hankkimista yksin. Se ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä, sillä hän kokee tarvitsevansa kumppanin tukea lapsen kasvattamiseen ja arjen pyörittämiseen. Lapsettomuus herättää surullisia ajatuksia.

– Kokee olevansa ulkopuolinen niistä jutuista, mitä muiden samanikäisten elämässä on. Kuitenkin enemmän ehkä kärsin sinkkuudesta tietyllä tapaa. En haluaisi perhettä tai miestä pelkästään siksi, että saisin lapsia.

Tutkija Marika Jalovaara peräänkuuluttaa nykyistä laaja-alaisempaa hyvinvointipolitiikkaa. Jos halutaan tukea lastensaantia lapsettomien kohdalla, lapsiperheiden taloudellinen tukeminen tuskin riittää, Jalovaara sanoo.

– Kysymys on hyvin usein siitä, ettei lapsettomalla ole myöskään pysyvää liittoa. Tarvitaan järeämpää ja laaja-alaisempaa hyvinvointipolitiikkaa, joka vaikuttaa perheenmuodostukseen kokonaisuudessaan – myös avo- ja avioliittojen solmimiseen sekä niiden pysyvyyteen, Jalovaara sanoo.