Analyysi: Nuori Macron tapaa ikinuoren Putinin – Neljä syytä, miksi tapaamisen pitäisi kiinnostaa

EU-mielinen Emmanuel Macron ei ollut Venäjän suosikki Ranskan uudeksi presidentiksi.

Ranska
Vladimir Putin
Vladimir PutinMikhail Klimentyev / Sputnik / EPA

PariisiVenäjän presidentti Vladimir Putin tapaa maanantaina Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin. Putin on kutsuttu tutustumaan Versailles’n palatsissa avattavaan Pietari Suurta käsittelevään muistonäyttelyyn.

Presidenttien ensitapaaminen on merkittävä, sillä Ranskan ja Venäjän suhteet ovat olleet viime aikoina huonolla tolalla. Venäjän on myös epäilty yrittäneen vaikuttaa Ranskan presidentinvaalien lopputulokseen.

1) Syyrian tilanne riitautti Hollanden ja Putinin – nyt välejä yritetään paikata

Ranskan ja Venäjän suhteet ajautuivat edellisen presidentin François Hollanden valtakauden lopulla pahaan umpikujaan.

Syynä oli Syyrian sota, jonka ratkaisemisesta Ranska ja Venäjä ovat olleet täysin eri linjoilla. Ranska on kritisoinut voimakkaasti Venäjän sotatoimia Syyriassa sekä Putinin tukea itsevaltiaalle presidentille Bashar al-Assadille. Erimielisyyksien takia Venäjän presidentti perui edellisen, lokakuuksi aiotun vierailunsa Ranskaan.

Ranskan uusi presidentti on kuitenkin elvyttänyt maiden välisen keskusteluyhteyden. Toissaviikkoisessa puhelinkeskustelussa Macron ja Putin sopivat ”työskentelevänsä yhdessä kansainvälisten kysymysten ratkaisemiseksi”.

Macronin ei odoteta muuttavan Ranskan linjaa kansainvälisissä kiistakysymyksissä, mutta hänen toivotaan puhaltavan keskusteluihin uutta vauhtia. Syyria tulee silti olemaan Macronin ja Putinin tapaamisen tulenarin aihe.

Venäjän ja Ranskan välisellä diplomatialla on suuri merkitys siksikin, että Yhdysvaltain rooli konfliktien ratkaisussa on muuttunut viime aikoina häilyväksi.

2) Macron ei ollut Kremlin mieliehdokas Ranskan johtoon 

Ranskan presidentinvaalikampanjan aikana tuli selväksi, että Macron oli kaikista kärkiehdokkaista vähiten mieluisa vaihtoehto Kremlille.

Venäjä karsasti Macronin liberaalia politiikkaa ja etenkin tämän avointa EU-myönteisyyttä. Venäjä on pyrkinyt hajottamaan ja heikentämään Eurooppaa. Ranskan uusi presidentti puhuu aiempaa tiiviimmän EU-yhteistyön puolesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel Macron Philippe Wojazer / AFP

Venäjä olisi toivonut, että Ranskan presidentiksi olisi noussut äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen tai oikeistokonservatiivi François Fillon. Sekä Fillon että Le Pen ovat Macronia selvästi Venäjä-mielisempiä ja kannattavat esimerkiksi Venäjän vastaisista talouspakotteista luopumista.

Erityisen innokkaasti Venäjällä kampanjoitiin juuri kansallismielisen Le Penin puolesta. Äärioikeiston presidenttiehdokas kutsuttiin poikkeuksellisesti aivan vaalien alla Moskovaan tapaamaan Putinia ja Le Penistä kirjoitettiin Venäjän valtiovetoisessa mediassa selvästi Macronia myönteisemmin.

Miten Macronin kanssa sitten tullaan toimeen? Venäjä on ainakin pyrkinyt vakuuttamaan yhteistyöhaluaan.

– Toivon Ranskan ja Venäjän päästävän irti molemminpuolisista epäilyistään ja yhdistävän voimansa kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi, Putin kommentoi heti Macronin valinnan jälkeen.

3) Hakkerointisyytökset varjostavat presidenttien tapaamista

Macronin presidenttikampanja joutui lukuisien hakkeri-iskujen ja niiden yritysten kohteeksi. Macronin kampanjaväen mukaan iskujen taustalla oli venäläisiä tai Venäjää lähellä olevia hakkereita.

Venäläistä mediaa ja nettiaktivisteja syytettiin kampanjan aikana myös Macronin mustamaalaamiseen pyrkivien huhujen ja valeuutisten levittämisestä. Macronista kiersi vaalien alla useita juttuja, joissa hänet leimattiin vuoroin Yhdysvaltain pankkien tai Saudi-Arabian kuningashuoneen kätyriksi, homoseksuaaliksi, huumeriippuvaiseksi tai vakoojaksi.

Venäjä on kiistänyt väitteet tietomurroista ja siitä, että se olisi pyrkinyt vaikuttamaan Ranskan vaalien lopputulokseen. Venäjän ulkoministeriö syytti puolestaan Macronin vaalikampanjaa venäläisten tiedotusvälineiden syrjimisestä.

Molemminpuoliset syytökset varjostavat Putinin ja Macronin ensimmäistä tapaamista, vaikkei niistä välttämättä kovin avoimesti keskustellakaan.

4) Kaksi voimakasta ja perinteistä presidenttihahmoa

Putinilla ja Macronilla on erimielisyyksistä huolimatta myös paljon yhteistä.

Molemmat ovat omalla tavallaan perinteisen miehekkäitä ja jämäkyyttä korostavia presidenttihahmoja. Macron on pyrkinyt näyttämään olevansa vahva ja jopa autoritäärinen johtaja tehdäkseen selvän pesäeron löperönä pidettyyn edelliseen presidenttiin François Hollandeen.

Tämä jämäkkyys tuntui tekevän vaikutuksen ainakin Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin, jonka kanssa Macronin kerrottiin tulleen viime viikon ensitapaamisessaan loistavasti toimeen. Mediahuomiota sai myös Macronin vahva vastaus Trumpin kuuluisaan kädenpuristukseen.

– Macron vaikuttaa edeltäjäänsä päättäväisemmältä johtajalta, arvioi tuoreeltaan myös Venäjän Ranskan-suurlähettiläs.