Koe uusi yle.fi

Jo joka neljäs poika painaa liikaa – kunnat heräsivät: Kouluruokailu uusiksi

Lasten lihavuus on saatu taittumaan Seinäjoella. Hyväksi havaittua mallia lähdetään nyt viemään muihin kuntiin.

lasten ja nuorten ylipaino
Kesäkurpitsa-jauhelihapaistosta ja kasviksia lautasella
Kati Rantala / Yle

Seinäjoen kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota karkkia – ei edes silloin, kun jollakin on syntymäpäivä. Synttärit huomioidaan jollakin muulla tavoin kuten tekemällä kortti ja laulamalla.

Kouluissa ei ole yhtään limsa-automaattia. Päiväkodeissa ja koulussa tarjottavan ruuan reseptejä on muutettu niin, että kaikki lapsille tarjottavat lounaat täyttävät sydämelle terveelliset Sydänmerkki-kriteerit, mikä kertoo laadusta.

– Seuraamme suolan, rasvan, sokerin ja kuidun määrää. Joitakin ruokia on jäänyt pois, pitsaa ja hamppareita ei meillä enää tarjota. Oppilaat ovat palautteen perusteella tyytyväisiä muutoksiin ja myös vanhemmat pitävät tärkeänä sitä, että lapset saavat terveellistä ruokaa koulupäivän aikana, kertoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, hankepäällikkö Ulla Frantti-Malinen Seinäjoen kaupungilta.

Seinäjoki on onnistunut saamaan lasten ylipainon taittumaan koko kunnan yhteistyöllä, ja Lihavuus laskuun -ohjelman (siirryt toiseen palveluun) ohjenuorana on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista lihavuusohjelmaa (siirryt toiseen palveluun).

Ylipainoisten määrä puolittui

Alustavat tulokset Seinäjoelta kertovat, että vuonna 2015 vain joka kymmenes 5-vuotias lapsi oli ylipainoinen, kun vuonna 2009 ylipainoisia oli joka viides.

Terveellisiin ruokavalintoihin ohjaamisen lisäksi lapsia myös kannustetaan liikkumaan hoito- ja koulupäivän aikana. Päiväkotien ja koulujen sisä- ja ulkotiloja on rakennettu niin, että ne ovat innostavia ja salliivat liikunnalliset leikit.

– On todella tärkeää, että näihin on tartuttu koulussa ja päiväkodeissa. Koulu tavoittaa kaikki ikäryhmän lapset ja nuoret, varhaiskasvatuskin suuren osan allekouluikäisistä, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Nyt samaa yritetään myös muualla Suomessa.

Lapsi ihailee herkkuja karkkihyllyllä kaupassa.
Sini Salmirinne / Yle

Mukaan koko kunnan voimalla

Seinäjoen mallia lähdetään laajentamaan kuuteen muuhun kaupunkiin ja kuntaan terveyden edistämiseen saaduilla määrärahoilla. Mukaan lähtevät Rovaniemi, Turku, Lapinlahti, Siilinjärvi, Sastamala ja Raahe. Työ on aloitettu keväällä.

– Osassa kunnista on jo ennen sitä tehty muutoksia esimerkiksi kouluruokaan. Yhteistyökokouksissa on oltu mukana koko kunnan vahvuudella teknistä toimea myöten, joten asia on otettu tosi vakavasti, toteaa hankepäällikkö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Ulla Frantti-Malinen Seinäjoen kaupungilta.

THL:n Päivi Mäen mukaan on olennaista, että kunta lähtee mukaan ehkäisemään lihavuutta kokonaisena toimijana. Pelkän terveydenhuollon sitoutuminen asiaan ei riitä.

– Lihavuuden ehkäisy on koko yhteiskunnan tehtävä. Kyse on lasten elinympäristön muuttamisesta niin, että se automaattisesti ohjaa lapsia ja lapsiperheitä terveellisiin valintoihin. Uskon, että näiden kuntien esimerkki rohkaisee muitakin tekemään vastaavia päätöksiä ja toimenpiteitä, Päivi Mäki sanoo.

Seinäjoen malli on herättänyt paljon kiinnostusta myös ulkomailla sen jälkeen, kun WHO noteerasi sen. Kaupunki tekee parhaillaan yhteistyötä esimerkiksi Uppsalan yliopiston kanssa. Etelä-Koreassa malli on otettu käyttöön kolmessa alakoulussa.

– He muuttivat luokan kalustusta ja ottivat käyttöön seisomapulpetit. Tavoitteena on välttää istumista, sillä oppia voi liikkuessakin. Kouluruokaa on muutettu myös, sanoo hankepäällikkö Ulla Frantti-Malinen.

Pojat tyttöjä lihavampia

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus on yleistynyt Suomessa selvästi viime vuosikymmenien aikana. Ylipaino on pojilla yleisempää kuin tytöillä. THL:n rekisteriin kertyvien lasten pituus- ja painotietojen kattavuus vaihtelee kunnittain, mutta monissa kunnissa jo joka neljäs 2–16-vuotias poika on ylipainoinen. Samojen tilastojen mukaan tytöistä ylipainoisia on joka kuudes.

– Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että lasten ylipaino on yleisempää maaseutumaisissa kunnissa. Syitä on paljon. Maaseudulla liikkuminen voi jäädä vähiin esimerkiksi koulumatkoilla, jotka kuljetaan usein autolla. Osittain asiaa selittävät väestön koulutuserot, Mäki toteaa.

Lapsi syö leipää
Anna Sirén / Yle

Lasten painon nousu on johtanut siihen, että lihavilla lapsilla sydän- ja verisuonitautien riskitekijät kuten verenpaine ja veren rasva-arvot saattavat jo olla koholla.

Suomalaisten lihavuutta kitkemään on lähtenyt myös valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viime viikolla julkistettiin ravitsemussitoumus, johon elinkeinoelämä, kauppa ja muut tahot voivat sitoutua parantaakseen tuotteiden ravitsemuksellista laatua.

– Etenkin lasten jugurteissa ja muissa vastaavissa välipaloissa on usein enemmän sokeria ja rasvaa kuin aikuisille suunnatuissa tuotteissa. Tällä pyritään varmaankin parempaan makuun. Mutta jos makeaan ei edes totu, sitä ei osaa kaivata. On todella tärkeää, että terveellisiä vaihtoehtoja tulee tarjolle enemmän, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki.

Lapsuuden lihavuuden ehkäisyllä ja varhaisella hoidolla voidaan estää aikuisikään jatkuva lihavuus ja eteneminen haitallisiksi lihavuuteen liittyviksi sairauksiksi kuten tyypin 2 diabetekseksi.

Muissa kunnissa ei yhtä hyviä tuloksia

Myös muissa kunnissa on ryhdytty toimenpiteisiin lasten lihavuuden ehkäisyssä. Helsingissä on tehty THL:n ohjelman pohjalta oma lihavuuden ehkäisyohjelma, Sutjakka Stadi. Monissa kaupungeissa tulokset eivät kuitenkaan ole niin näyttäviä kuin Seinäjoella.

Esimerkiksi Kouvolan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tarjotaan perheille tietoa ja tukea terveellisistä elintavoista. Lisäksi perhe on ohjattu tarpeen mukaan ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Tuloksissa olisi kuitenkin toivomisen varaa.

– Ravitsemusterapeutin käyttö on varsin vähäistä. Siitä saataisiin lisää tehoa, jos sitä käytettäisiin enemmän. Kouvolassa ongelma on ollut jo pitkään ja toimenpiteitä on tehty, mutta niitä tulee tehostaa, sanoo Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri.

Lapset juoksevat kartioiden ympärillä päiväkodin pihalla
Kare Lehtonen/Yle

Ravitsemusterapeutti on myös järjestänyt Kouvolassa avoimia infoja terveellisestä ruokavaliosta vanhemmille. Kouluissa on järjestetty terveelliseen ravitsemukseen liittyviä tilaisuuksia, ja myös perhevalmennukseen on lisätty ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevä ilta.

– Tuntuma on, että käyttöön täytyisi ottaa muitakin kuin terveydenhuollon toimenpiteitä. Esimerkiksi vähärasvaisella ja vähäsuolaisella ruoalla voisi vaikuttaa. Kompastuskivenä on se, että terveelliset tuotteet ovat kalliimpia, harmittelee Kristeri.