Kerhotoiminta on henkireikä monen seniorin arjessa – "Kun kotona tuijottaa samoja seiniä, niin onhan se päivän piristyskohta"

Yhteisöllinen kerhotoiminta on tärkeää etenkin yksinäisille sekä syrjäseutujen asukkaille. Esimerkiksi Kansallinen senioriliitto järjesti viime vuonna lähes 700 kerhoa ympäri Suomen.

Senioritoiminta
Miehiä kerhotilassa.
Jenni Mehtonen / Yle

Tornion Sattajärvellä kaukana kaupungin hälinästä kokoontuu eläväinen senioriryhmä. Ryhmän jäsenet pelaavat bingoa omatekoisilla materiaaleillaan, joissa on hyödynnetty niin suklaakonvehtien rasioita kuin lattiaremontista ylijäänyttä materiaalia. Ohjelmaan kuuluvat myös hernepussin heitto sekä kettinkipeli, joka sekin on omaa tuotantoa.

Sattajärven kylätalolla kokoontuva senioriryhmä on monen kylässä asuvan seniorin viikon kohokohta.

– Jos toimintaa ei olisi istuisin kotona ja tekisin sukkia, vastaa sattajärveläinen Iita Kinnunen.

Kokoontuminen yhteisen tekemisen pariin piristää pitkien etäisyyksien päässä syrjäseudulla asuvia ikäihmisiä. Toimintaan myönnettävät tukieurot ovat kuitenkin valtakunnallisesti nykyisin aiempaa tiukemmassa, mikä hankaloittaa ohjatun toiminnan järjestämistä.

Kinnunen ei aio luopua kokoontumisista helposti.

– Niin kauan, kun minulla pää pettää ja jalat kantavat niin kyllä mie käyn.

Kohta on huoli, jos joku ei tule, että mikähän sille on tullut.

Jouko Laine

Yksinäisiä on myös kaupungeissa

Yhteinen tekeminen ei ole tärkeää vain syrjäseutujen asukkaille, sillä myös kaupungeissa moni on yksinäinen. Toisten seura on tärkeää myös Torniossa kokoontuvassa Äijien porinakerhossa.

– Mitä minun kokemus näiden vuosien varrelta on, niin se on erittäin tärkeää. Ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt hirveästi ja varsinkin miesten yksinäisyys. On mahtavaa, että he ovat osanneet lähteä ja löytää tämän paikan, sanoo Tornion Kansantalosäätiön toiminnanjohtaja Sauli Hyöppinen.

Porinakerhossa puhuttavat päivän polttavat kysymykset, jonka jälkeen on yhteinen ruokailu.

– Kyllähän se on sellainen sosiaalinen tapahtuma. Meillä on kymmenkunta ukkoa, jotka käyvät tässä jatkuvasti, yksinäisiä miehiä. Kun kotona tuijottaa samoja seiniä, niin onhan se aina sellainen päivän piristyskohta, toteaa porinakerhon vakikävijä torniolainen Seppo Anttila.

Ryhmien toimintaa on siirretty vapaaehtoisten vastuulle

Torniossa kiertävä kohtaamispaikka SenioriPiste kokoaa yhteen ikäihmisiä. Ryhmiä on sekä keskustassa että kylillä. Ryhmät sekä luovat senioreille sosiaalisia kontakteja että pitävät yllä toimintakykyä.

– Meillä on sosiokulttuurista toimintaa laidasta laitaan: teatteria, jumppaa, musiikkia, aivoliikuntaa, lattiapelejä. Ryhmänä tehdään kaikkea mukavaa, tämä on ollut se meidän sisältö, kertoo SenioriPisteen toiminnanjohtaja Irma Ihalainen-Kemi.

Tänä vuonna ryhmien määrä on kuitenkin vähentynyt puoleen rahoituksen pienennyttyä. Rahanpuutteen vuoksi SenioriPiste joutui myös luopumaan toisesta työntekijästään. Toiminnan siirtyminen senioreiden vastuulle on köyhdyttänyt toimintaa.

– Onhan se vähän yksitoikkoista, se on bingon peluuta ja kettingin peluuta. Ei ole sillä tavalla jumppaa ja erilaisia leikkiä. Muistipelejä ja sellaisia on ollut näillä vetäjillä, sattajärveläinen vapaaehtoinen ryhmänvetäjä Kaarina Kristo kertoo.

Tärkeintä senioreille itselleen, on kuitenkin yhteisöllisyys.

– Joka päivä pitää tänne tulla. Näkee kavereita ja kohta on huoli, jos joku ei tule, että mikähän sille on tullut, Äijien Porinakerhossa käyvä torniolainen Jouko Laine kertoo.

Naiset pelaavat kerhotilalla.
Jenni Mehtonen / Yle

Satoja kerhoja ympäri Suomen

Myös Kansallisen senioriliiton järjestösihteeri Pia Nyman korostaa kerhotoiminnan tärkeyttä ja yhteisöllisyyttä.

– Kerhotoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamisessa ja yhteisöllisyyden vaalimisessa. Lisäksi kerhotoiminnalla ehkäistään yksinäisyyttä, Nyman sanoo.

Vuonna 2016 Kansallisessa senioriliitossa järjestettiin valtakunnallisesti yhteensä 688 kerhoa, joissa tapahtui 213 452 kohtaamista. Kerhotoimintaa pyörittävät vapaaehtoiset seniorit.

– Kansallisen senioriliiton vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä suunnitellessaan ja organisoidessaan sekä vetäessään erittäin monipuolista kerhotoimintaa. Tällä on merkitystä ihan kansanterveydellisestikin, kertoo Nyman.