Tytön harrastus pelasti koko tilan – Isolat vaihtoivat kantturat tipuihin

Haapajärvellä sijaitseva Sanna ja Teemu Isolan maitotila on muuttunut hiljattain kanalaksi. Ilman tytön harrastusta tila olisi voinut loppua kokonaan.

kotieläintalous
Katariina Isola tipujensa keskellä.
17-vuotias Katariina Isola kulkee 1 600-päisen tipuparven keskellä varovaisesti.Paulus Markkula / Yle

Navetan takahuoneessa on kuuma kuin tropiikissa. Muutaman viikon ikäiset tiput tarvitsevat lämpöä, sillä niillä ei ole vielä sulkia. Aluksi lämpötila oli 35 astetta ja sen jälkeen sitä lasketaan asteittain, kertoo tilan emäntä Sanna Isola. Tiput ovat tärkeitä, sillä jatkossa ne tuovat perheelle leivän pöytään.

Navetan aikaisemmat asukkaat, kantturat, kuten Sanna lehmistä puhuu, saateltiin kuljetusautoon ja muiden ihmisten omistukseen pari kuukautta sitten. Isolat olivat saaneet lehmistä tarpeekseen. 20 vuoden ura maitotilallisena oli tullut päätökseen.

Sanna ja Katariina Isola ruokkivat pihallaan kanoja
Haapajärvellä sijaitseva Sanna ja Teemu Isolan maitotila on muuttunut hiljattain kanalaksi. Navetta on pesty kanoja varten puhtaaksi, eikä lehmistä muistuta enää edes tuoksu.Paulus Markkula / Yle

– Jos viivan alle jää työstä verojen ja lainanlyhennysten jälkeen alle 10 000 euroa per nuppi, niin ei se työmäärään nähden lyö lainkaan leiville, Haapajärvellä asuva Sanna Isola sanoo.

Tytär sai undulaattien sijaan kanoja

Navetta on pesty kanoja varten puhtaaksi, eikä lehmistä muistuta enää edes tuoksu. Kanoja varten on rakennettu metritolkulla puisia orsia ja pesimispaikat ovat valmiina. Linnut päästetään isoon tilaan, jahka ne ovat kasvaneet pienistä tipuista kanoiksi.

17-vuotias Katariina Isola kulkee 1 600-päisen tipuparven keskellä varovaisesti, kyykistyy, ottaa pienen linnunpoikasen käteensä ja rapsuttaa sitä.

– Käyn täällä juttelemassa näille ja välillä tuon herkkuja.

Katariina on syy sille, miksi Isoloilla ylipäätään on kanoja. Eläinrakas tyttö toivoi lemmikiksi undulaatteja, mutta saikin hoidettavakseen kahdeksan tipua.

Isäntä toimi aluksi ideoiden jarrumiehenä

Kanoista tuli Isolan tilan pääelinkeino vähän vahingossa. Kun Katariinan kanat munivat yli oman tarpeen, munat laitettiin myyntiin lähiruokaringin kautta. Kysyntää syntyi heti. Isommassa määrin Isoloille hankittiin tipuja vuosi sitten, kun he ostivat läheisen tilan ja perustivat sinne kanalan. Pian Katariinan harrastus oli taloudellisesti kannattavampaa kuin lehmien pito.

Sanna Isola seisoo pienten tipujen keskellä
Kanoista tuli Isolan tilan pääelinkeino vähän vahingossa.Paulus Markkula / Yle

Tilan isäntä Teemu Isola katsoo kodin pihapiiristä alkavia peltoja ja järvimaisemaa. Aina ennen keväisin Isolan lehmät päästiin laiduntamaan pellolle, nyt siellä on tyhjää. Tosin suunnitelmissa on rakentaa samalle pellolle tilat, jossa kanat voivat ulkoilla. Ihan helppoa lehmistä luopuminen ei Teemulle ollut. Hän oli aina pitänyt itseään lehmämiehenä.

– Minulla isommat päätökset näyttävät tulevan jälkijunassa ja siinäkin viimeisessä vaunussa.

Sanna Isola vahvistaa puolisonsa toimineen jarrumiehenä. Hän itse olisi ollut valmis luopumaan lehmistä ja koko tilan pidosta jo paljon aiemmin. Monen maitotilan kannattavuus romahti vuosina 2014 ja 2015, kun maidon tuottajahintaa laskettiin.

– Kun toinen olisi halunnut jatkaa maitotilan pitoa ja toinen luopua siitä kokonaan, niin eikö kanala ja luomupellot ole hyvä kompromissi, Sanna naurahtaa.

Kanat eivät vaadi aikaisia aamuherätyksiä

Isoloilla on nyt kaikkiaan 2 600 kanaa. Se on vähimmäismäärä, joka on oltava, jotta tila pysyy kotieläintilana. Enempää kanoja he eivät aio hankkia, sillä munat myydään pääosin lähiruokaringin kautta. Se on järkevintä myös taloudellisesti, eikä isoja investointeja tarvita.

Kun pellot saadaan luomuun, myös kananmunat saavat luomumerkinnän. Isolat uskovat sen tekevän munista vieläkin houkuttelevampia.

Kana
Isoloilla on nyt kaikkiaan 2 600 kanaa. Se on vähimmäismäärä, joka on oltava, jotta tila pysyy kotieläintilana.Paulus Markkula / Yle

Isoloiden suunnitelmissa on kokeilla myös kanan lihan myyntiä lähiruokaringin kautta. Kun Katariina kysyi alustavaa kiinnostusta asiaan facebookissa, varattiin ensimmäinen erä jo loppuun. Munivien kanojen sijasta lihoiksi menevät kukot.

Lehmistä luopuminen ei ole Isoloita harmittanut, vaikka päätös ei ollutkaan kaikille helppo. Kanat eivät vaadi heräämään kukon laulun aikaan ja nyt perheellä on enemmän vapaa-aikaa. Toisin kuin lehmät, linnut pystyy tarvittaessa hoitamaan yksi ihminen.

– Olen pitänyt lehmähommaa semmoisena avovankilana, josta ei pääse pois, Sanna Isola sanoo ja kaataa kahviinsa soijamaitoa.

Hänellä todettiin vakava maitoallergia pian sen jälkeen kun viimeiset lehmät oli viety pois.

– Tämä oli kohtalon ivaa, Sanna sanoo.