Syöpäpotilaan paluu työhön voi olla ennakkoluulojen takia raskas – "Palkka putosi puoleen"

Työelämään palaaminen pitkän sairauden jälkeen luo monia haasteita. Kajaanilainen Ritva Heikura pelkäsi ensin henkensä ja sitten työnsä puolesta.

työelämä
Ritva Heikura ja Papu-koira
Ritva Heikuralla on nyt enemmän aikaa Papu-koiran kanssa.Elisa Kinnunen / Yle

KajaaniKajaanilainen Ritva Heikura oli munasarjasyövän vuoksi sairauslomalla 9 kuukautta. Sairausloman jälkeen työpaikalla odotti yllätys.

– Olin kaksi päivää töissä, kun sain kutsun yt-neuvotteluun, jossa ilmoitettiin, että tehtäväni lakkautetaan. Virallinen syy oli organisaatiomuutos, mutta voimme arvailla, oliko siinä muuta taustalla, sanoo Heikura.

Ritva Heikura
Kutsu yt-neuvotteluun tuli sairauslomalta palanneelle Heikuralle yllätyksenä.Elisa Kinnunen / Yle

Työhön palaava syöpäpotilas saattaa joutua pahimmassa tapauksessa kohtaamaan syrjintää, kateutta tai vihamielisyyttä. Häneltä voidaan evätä ylennys, tai hänet voidaan siirtää alempiin työtehtäviin. Ongelmat johtuvat ennakkoluulosta, joiden mukaan syöpäpotilas ei jaksa tehdä töitä ja sairastuu kuitenkin uudelleen. Näin kerrotaan Suomen syöpäpotilaat yhdistyksen julkaisemassa "Nuoren perheen selviytymisoppaassa (siirryt toiseen palveluun)".

Ongelma on tuttu myös yhdistyksen toiminnanjohtajalle.

– On eletty taloudellisesti huonoja aikoja. Tämän tyyppistä kohtelua on voinut kohdistua myös muihinkin pitkään sairastaneisiin kuin syöpäpotilaisiin. Sen uskallan sanoa, että ongelma on tunnistettu, kertoo Suomen syöpäpotilaat -yhdistyksen puheenjohtaja Minna Anttonen.

Olen kääntänyt tämän positiiviseksi asiaksi.

Ritva Heikura

Tilanne oli Heikuralle henkisesti raskas. Takana oli sairaudesta selviäminen ja nyt oli vaarassa mennä työpaikka. Heikura toi asian esille valtakunnallisessa syöpää sairastaneiden Facebook-ryhmässä, jossa on jäseniä noin 3000. Hän laittoi naamakirjaan kyselyn siitä, minkälaisia työhönpaluun kokemuksia jäsenistöltä löytyy, kun on ollut pitkällä sairauslomalla.

– Esiin nousi juuri näitä kokemuksia, että seuraavassa yt:ssä tuli kenkää tai siirrettiin eri tehtäviin. Minulle työnantaja tarjosi myös uutta tehtävää, jonka otin siinä vaiheessa vastaan. Samalla palkka putosi puoleen.

Epäinhimillistä kohtelua

Yhteistoimintaneuvotteluissa toimittiin lain ja asetusten mukaan, mutta silti Heikuralle jäi tunne, että kohtelu oli epäinhimillistä.

Hän toivoo, että pitkän sairausloman jälkeen työntekijän kanssa oikeasti keskusteltaisiin. Käytäisiin vuoropuhelua, jossa selvitettäisiin mitä ihminen haluasi vielä antaa työyhteisölle.

– Olen tehnyt vastaavanlaisia asioita organisaatiossani. Tunnen käytänteet ja mahdollisuudet miten työhön palaavaa tuetaan takaisin työelämään. Yt-neuvotteluissa keskustelu on tosi kylmää ja kovaa. Koen, että minua kohdeltiin eriarvoisesti, kun vertaa siihen, miten itse olen kohdellut toisia vastaavissa tilanteissa, sanoo Heikura.

Sairaalasänky ja naisen kasvot.
Pitkä sairausloma voi aiheuttaa ennakkoluuloja, jota vaikuttavat työlämään.Jarkko Riikonen / Yle

Kohtelustaan Heikura on tehnyt työsuojeluilmoituksen. Hän toivoo, että asian tiimoilta käydään keskusteluja ja vastaavanlaisia tilanteita seurataan tiukemmin.

Heikuralla on iso huoli siitä, että ihmisiä siirretään erilaisiin tehtäviin. Varsinkin silloin, kun syynä ovat kustannustehokkuus ja se, etteivät työeläke- ja työkyvyttömyysmaksut kasvaisi niin isoiksi. Hän haluaakin herättää puheen siitä, kuinka yhteiskunnassa olisi mahdollista keskustella työurien jatkamisesta.

– Toisesta päästä pistetään pois sellaisia, joilla on kova tietotaito osaamisesta. Pitäisi pohtia sitä, kuinka heitä pystyttäisiin hyödyntämään, vaikka olisivat esimerkiksi eläkkeellä, miettii Heikura.

Kova hinku työelämään

Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Vuosittain heitä on noin 30 000, joista lähes kaksi kolmesta paranee.

Heikuran laajalle levinnyt munasarjasyöpä todettiin 13 kuukautta sitten. Ensireaktiota kuvaa lääkärille esitetty kysymys, kuolenko minä. Seuraavan lääkärin kohdalla Ritva Heikura kysyi, voidaanko minua hoitaa. Hoidot aloitettiin ja tehtiin leikkaus, joka onnistui hyvin. Heikura oli hoitojen aikana hyväkuntoinen ja olisi halunnut palata töihin, mutta lääkärit olivat toista mieltä.

Leikkauksesta selvittyään lääkärit antoivat luvan palata työelämään ja niin alkoivat neuvottelut työnantajan kanssa siitä, miten työt aloitetaan. Heikura tiesi jo ennestään, miten paluu tapahtuu työelämään pitkien sairauslomien jälkeen ja palasi osasairauspäivärahalla.

– Hoidot jatkuivat vuoden loppuun ja kävin välillä viikon töissä ja nautin siitä, että tunsin itseni hyödyksi, Heikura kertoo.

Yt-neuvotteluissa keskustelu on tosi kylmää ja kovaa.

Ritva Heikura

Sitten tuli hetki, jolloin pari rankkaa syöpähoitoa osui samalla kuukaudelle ja jaksaminen oli koetuksella. Työnantajan kanssa käytiin työkykyneuvottelu, jonka lopputuloksena oli uusi parin kuukauden mittainen sairausloma. Tämän jälkeen työnantaja halusi Heikuran palaavan töihin työkokeiluna.

– Vastustin aikalailla työkokeilua, koska osasairauspäiväraha päiviä oli vielä jäljellä. Tuntui epäreilulta, koska työkokeilulla halutaan selvittää kykenenkö tekemään sitä työtä mitä aikaisemmin olen tehnyt, Heikura sanoo.

Ritvan kiitollisuuskirja
Heikura kirjaa kaikki tuntemuksensa kiitollisuuskirjaan.Elisa Kinnunen / Yle

Syöpään sairastuminen muutti Heikuran elämänarvoja. Ihmiset ja perhe ovat olleet hänelle aina tärkeitä ja nyt hän sopi kahden tyttären ja miehensä kanssa, ettei mitään ole vielä menetetty, vaan asioita aletaan hoitaa ja edetään päivä kerrallaan. Ihminen sopeutuu tiettyihin asioihin, se vain vaatii aikansa.

– Olen käyttänyt joskus sanaa taistelu, mutta se on kuulemma väärä sana. Tulevaisuuden tavoitteena on selviytyminen, jossa isona apuna on päiväkirja. Kun sairastuin, aloin kirjata sinne tuntemuksia. Olen nimennyt sen kiitollisuuskirjaksi, joka on ollut kantava voima läpi sairastumisen, Heikura kertoo.

Kehut julkiselle terveydenhuollolle

Julkista terveydenhuoltoa Heikura kiittää, olipa kysymyksessä fyysisen tai henkisen puolen hoitaminen. Hän kokee saaneensa julkiselta puolelta kaiken tarvittavan hoidon ja julkista terveyden huoltoa parjataan hänen mielestä turhaan.

– Olen erittäin kiitollinen julkiselle terveydenhuollolle ja maksan ilomielin veroni, sillä olen saanut hyvää hoitoa, Heikura täsmentää.

Tippatelineessä roikkuu tavaraa.
Julkinen terveydenhuolto saa Heikuralta kiitosta.Matti Myller / Yle

Terveydenhuolto ei jää syöpää sairastaneella siihen, että hänet todetaan terveeksi. Seuranta on paljon aktiivisempaa kuin muilla työntekijöillä. Heikuran kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen puolen vuoden aikana tutkimuksia on tehty kuukausittain, tästä syksyyn mennään puolentoista kuukauden väleillä ja sitten tutkimusväli kasvaa neljään kuukauteen.

– Uskallan väittää, että moni pitkään sairastunut on paremmassa terveydellisessä seurannassa kuin niin sanottu terve työntekijä, Heikura uskoo.

Hanke auttaa pitkään sairastaneita työelämään

Suomen syöpäpotilaat -yhdistys on parhaillaan käynnistämässä hanketta, jonka avulla tuetaan pitkään sairastaneita ihmisiä työelämän ponnistuksissa, työhön hakeutumisessa sekä työnantajan kohtaamisessa.

– Usein syövästä parantunut ihminen on erittäin voimaantunut, työhaluinen, työkykyinen ja erityisen motivoitunut, kertoo Suomen syöpäpotilaat yhdistyksen puheenjohtaja Minna Anttonen.

Pitkä-aikainen sairaus vaikuttaa myös työnsaantiin, kun ansioluettelossa eli CV:ssä ei ole merkintää työssäolosta. Tämä luo epäilyksiä ja siihen on löydettävä selityksiä

– Tässä hankkeessa lähestytään myös ongelmaa, miten työnantajalle CV:ssä olevaa aukkoa selitetään, Anttonen sanoo.

Tyttö ja koira patsas
Kaikki elämänkokemukset ovat voimavaroja myös työelämässä.Elisa Kinnunen / Yle

Syöpään sairastuminen ja siitä paraneminen on yksi kokemus elämän poluista. Tällä hetkellä syöpää sairastava ei välttämättä halua kuulla sitä, että sairastuminen antaa myös uusia näkemyksiä ja voimavaroja.

– Olen nähnyt, että se saattaa muuttaa ihmistä joustavampaan, soveltuvaan ja ennakoivampaan suuntaan. Se on elämänkokemusta ja kaikki elämänkokemukset ovat voimavaroja myös työelämässä, Anttonen sanoo.

Olen erittäin kiitollinen julkiselle terveydenhuollolle ja maksan ilo mielin veroni.

Ritva Heikura

Nyt Ritva Heikuran elämässä on uusi tilanne, kun työkyvyttömyyseläke alkaa kesäkuun alussa. Ratkaisu on yllättävä ja työstänsä nauttivalle se aiheuttaa uutta mietittävää.

– Eläkeyhtiön palveluneuvoja kertoi, että työkyvyttömyyseläkkeellä voin tehdä töitä vointini mukaan. Olen kääntänyt tämän positiiviseksi asiaksi. Nyt voin päättää, mitä teen, missä teen, kenen kanssa teen ja milloin teen, kajaanilainen Ritva Heikura sanoo.