Saimaa haluaa geoparkiksi – kreikkalaiskollega haalisi paikallisesta elämästä kiinnostuneita, ei piipahtajia

Saimaan matkailun kehittämisessä pitää panostaa paikallisuutta kunnioittavaan ekoturismiin ja välttää Lapin kaltaisen massaturismin syntymistä.

Saimaa
Mies risteilyllä
Matkailija laivaristeilyllä Saimaalla.Tommi Parkkinen / Yle

Kreikkalaisen Lesboksen Geoparkin johtaja Ilias Valiakos tutustuu viikonvaihteen aikana Saimaan Geopark-verkoston suunnitelmiin. Hänen mielestään Lesboksen ja Saimaan välillä on paljon yhtäläisyyksiä.

– Saimaalla on samanlainen intohimo ja rakkaus vesistöalueeseen ja ihmiset haluavat kehittää turismia tavalla, jossa huomioidaan alueen historia, kulttuuri ja luontoarvot, sanoo Ilias Valiakos.

Kreikan kolmanneksi suurin saari Lesbos valittiin Unescon Geopark (siirryt toiseen palveluun)-verkostoon vuonna 2004. Sen jälkeen saaren matkailua on kehitetty järjestelmällisesti ekoturismin ehdoilla, eikä siitä ole tullut massaturismin kohde, kuten useista muista Kreikan saarista.

Massaturismia tärkeämpää on kehittää Saimaan alueella palvelun laatua ja panostaa turisteihin yksilöinä.

Ilias Valiakos

– Geopark-verkostoon pääseminen on myös vahva brändi ja osoitus matkailun laadusta turistille, joka saapuu saarelle.

Suurin osa Lesboksen saarelle saapuvista matkailijoista tutustuu kivettyneeseen metsään ja siihen liittyvään luonnonpuistoon. Saarelta lomailija löytää luonnonrauhaa, rantaelämää sekä harrastus- ja ostosmahdollisuuksia. Ekoturismi ei siis tarkoita, etteikö saarelta löytyisi vilkasta yöelämää. Tärkeää on, että paikallisuus on vahvasti esillä kaikessa.

– Tarkoitus ei ole, että turisti vain piipahtaa Lesboksessa, vaan että hän näkee miten paikalliset elävät ja ajattelevat, ja turisti voi elää siinä mukana, pohtii Valiakos.

Samalla matkailija tulee myös jättäneeksi enemmän rahaa paikallisille matkailuyrittäjille.

Geopark Lesbos Kreikka Ilias Valiakos.
Lesboksen saaren Geoparkin johtaja Ilias Valiakos.Jari Tanskanen / Yle

Ekoturismi on loistava valinta Saimaan matkailun kehittämiseksi

Lesboksen Geoparkin johtaja Ilias Valiakos sanoo, että Saimaalla on edellytykset kehittää matkailua ekoturismin pohjalta.

– Saimaalla on upea geologia, paljon järviä ja arvokkaita ympäristöjä, ja ihmiset osaavat hyödyntää esimerkiksi luontoa, jatkaa Valiakos.

Hänen mielestään massaturismia tärkeämpää on kehittää Saimaan alueella palvelun laatua ja panostaa turisteihin yksilöinä.

– Kummasta alue hyötyy enemmän – kahdesta miljoonasta matkailijasta, jotka viettävät Saimaalla puoli päivää, vai 200 000 turistista, jotka asuvat täällä viikon ja käyttävät koko ajan paikallisten tuottamia palveluita, kysyy Valiakos.

Saimaan alue jättää hakemuksen Unescolle marraskuussa

Eteläisen Saimaan kuntien ja kaupunkien perustama Saimaan Geopark -yhdistys jättää marraskuussa Unescolle hakemuksen alueen liittämisestä Geopark-verkostoon.

Miehet virvelöivät kalliolta
Kalastajia SaimaallaKare Lehtonen / Yle

– Olemme saaneet Lesboksen Geoparkista hyviä vinkkejä siitä, miten suunnitelmia pitää viedä Saimaalla eteenpäin, ja minkälainen Unescon suorittama evaluointi tulee olemaan, sanoo Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs.

Kehitettävää on vielä esimerkiksi siinä, miten geopark saadaan liitettyä vahvemmin koulujen ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Myös opastusta on lisättävä.

– Tuleepa ihminen junalla, lentäen, autolla tai laivalla alueelle, hänen pitää ymmärtää tulevansa Saimaan geopark-alueelle, siinä meillä on tekemistä, pohtii Äikäs.

Saimaalle suunnitellussa Geopark-verkostossa (siirryt toiseen palveluun) ovat mukana Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Juva, Puumala ja Sulkava. Tätä nykyä Suomessa on yksi Unescon geopark, Pohjois-Pohjanmaan Rokualla (siirryt toiseen palveluun).