"Päässä välillä surisee" – potilaita on liikaa ja lääkärit ylikuormittuvat

Terveyskeskusten lääkäripula on hellittänyt ja virat ovat täynnä. Potilaat kuitenkin kokevat lääkäriin pääsyn edelleen vaikeaksi ja jonot pitkiksi. Lääkäreistä huomattava osa on ylikuormittuneita ja työuupumus uhkaa.

terveydenhoito
Lääkäri.
AOP

Potilas Jussi Inkalan mielestä puolitoista tuntia jonotusta terveyskeskuksen käytävillä tuntuu jo pitkältä ajalta. Hän kertoo käyvänsä terveyskeskuksessa harvoin.

– Kyllä tuli aika pitkäksi. Sattui ilmeisesti henkilökunnan ruokatunti väliin, mies pohtii.

Todellisuudessa päivystyksessä jonottaminen kestää usein paljon kauemmin. Esimerkiksi Oulun eri terveyskeskuksissa kaikki akuuttiajat on jaettu loppuun monesti jo ennen puoltapäivää. Loput ohjataan Oulun yliopistosairaalan ruuhkaiseen yhteispäivystykseen.

Potilaat ovat oppineet, että terveyskeskuksen akuuttiaikoja kannattaa alkaa varata jo keskiyöllä netistä, heti vuorokauden vaihduttua.

Akuuttivuorot rankkoja lääkäreille  

Monien lääkäreiden mielestä juuri akuuttivuorot ovat kaikkein raskaimpia. Niitä jaetaan mahdollisimman tasaisesti käytettävissä oleville lääkäreille.

Potilas Jussi Inkalaa hoitanut terveyskeskuslääkäri Jouni Luokkala kertoo tekevänsä akuuttivuoroja 1 – 3 kertaa viikossa.

– Fyysisesti vuorot eivät ole niinkään raskaita, mutta voi sanoa, että kyllä päässä välillä surisee, Luokkala kuvailee.

Kyllä tuli aika pitkäksi. Sattui ilmeisesti henkilökunnan ruokatunti väliin.

Jussi Inkala

Tuoreimmassa Lääkäriliiton kyselyssä lääkäreistä joka kolmas ilmoitti olevansa työssään ylikuormittunut usein tai hyvin usein. Kaksi kolmesta kertoi ajattelevansa vakavaa työuupumista ainakin silloin tällöin.

– Oma perhe kotona siirtää kyllä ajatukset aika äkkiä arjen muihin mukaviin juttuihin, Jussi Luokkala sanoo.

Lääkärit sinnittelevät kuormitettuina

Lääkärit hakevat itse apua ylikuormittumiseen suhteellisen harvoin. Auttajan kynnys mennä toisen auttajan hoidettavaksi on korkea, kertoo keskusteluapua tarjoava luottamuslääkäri, LT Katja Ryynänen Rokua Konsernista.

– Kyllä, avun pyytäminen lääkärille on hankalaa sekä omassa terveydellisessä ongelmassa että työterveyshuoltoon hakeutumisessa.

Katja Ryynänen uskoo, että myös terveyskeskustyön järjestelyillä voidaan edesauttaa lääkäreiden jaksamista. Työn ei hänen mielestään tulisi olla kuin sillisalaattia, jossa vastaan voi tulla lähes millaisia tehtäviä tahansa.

Flunssan oireet saivat Jussi Inkalan Marja Hillervo-Ojalan ja Jouni Luokkalan hoitoon.
Flunssan oireet saivat Jussi Inkalan hakeutumaan Marja Hillervo-Ojalan ja Jouni Luokkalan hoitoon.Ville Honkonen / Yle

– Akuutit asiat hoidetaan lyhyillä vastaanotoilla tai seulonnalla ja käytetään enemmän aikaa niihin asioihin, joissa oikeasti ajankäyttöä tarvitaan. Jo se helpottaa jo lääkärin jaksamista.

Virkoja on riittämättömästi

Etenkin suurissa kaupungeissa alkaa paljastua todellinen mittakaavavirhe lääkärien lukumäärässä.

Vuoden 2016 lopulla terveyskeskuslääkäreiden tehtävistä enää 3,5 prosenttia oli täyttämättä. Joka kymmenes virka oli ulkoistettu tai täytetty keikkalääkärillä. Muun muassa Pohjois-Suomessa vuoden 2017 alussa kaikki terveyskeskusten lääkärinvirat oli täytetty. Tästä huolimatta potilaat kokevat usein saavansa lääkäriaikoja huonosti.

Avun pyytäminen lääkärille on hankalaa.

Katja Ryynänen

Lääkäriliiton kyselyssä Suomen keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa terveyskeskusten johtavista lääkäreistä 35 – 45 prosenttia kaipasi lisävakansseja vastatakseen väestön hoitotarpeeseen. Liiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnäsen mukaan tarvearvio on todennäköisesti vieläpä varovainen.

– Terveyskeskuslääkäreiden määrä ei ole lisääntynyt juuri lainkaan 2 000-luvulla. Yksityisellä puolella, työterveydessä ja sairaaloissa määrä on kuitenkin kasvanut, Heikki Pärnänen kuvailee.

Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsusen käsitys on, että virkoja ei perustettu lisää kunnallisiin terveyskeskuksiin aikanaan, kun perusterveydenhuollon lääkärinvirkoja oli yleisesti täyttämättä.

– Nykyisin kunnilla taas ei enää ole varaa uusiin virkoihin. Ja aika monessa paikassa odotetaan nyt sote-ratkaisua, Tertsunen pohtii.

Sote-maakunnat ratkovat vajetta

Hoitoonpääsyn helpottaminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen on sote-uudistuksen keskeinen tavoite, korostaa muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Sote-uudistuksessa lähtökohtana on maakunnan väestön hoitotarve. Maakunnat saavat rahoituksen tarveperusteisesti, Salo alleviivaa.

Salon mielestä perustason hoitotiimejä tulee vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoilla sekä muun muassa yleislääketieteen erikoislääkäreillä.

Nykyisin kunnilla taas ei enää ole varaa uusiin virkoihin.

Annu Tertsunen

Maakunnat kartoittavat heti aluksi kunnallisen hoitohenkilöstön lisäksi myös yksityisen sektorin ja esimerkiksi säätiöiden henkilöstön määrän ja osaamisen toimialueellaan.

– Maakunta asettaa kriteerit ja tilaa palvelun. Tuottajia on perustasollekin tarjolla enemmän, Sinikka Salo muistuttaa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien järjestämisvastuu alkaa vuoden 2019 alussa.