Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät huimasti – lemmikin raakaruokinta lisää riskiä

Tuotantoeläinten vaikutus antibioottiresistenssin lisääntymiseen on tiedetty jo pitkään. Vuoden eläinlääkäri Merja Rantala kertoo, että seuraeläinten vaikutus asiaan on tiedostettu vasta viime vuosina.

lemmikkieläimet
koira syö
Jani Saikko / Yle

Seuraeläimeksi hankittu lemmikki voi edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Aivan kuten ihmistenkin, myös eläinten tulisi välttää antibioottien liikakäyttöä.

Jos eläintä lääkitään toistuvasti antibiooteilla esimerkiksi iho- tai korvatulehdusten takia, on suuri riski siihen, että kyseisen lemmikin antibioottiresistenssi kasvaa. Tätä mieltä on vuoden eläinlääkäri ja eläinlääketieteen tohtori Merja Rantala.

– Riski on suurempi myös siihen, että eläin levittää resistenssiä lisäksi muihin eläimiin, Rantala sanoo.

Rantala kuitenkin huomauttaa, että bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot on hoidettava antibiooteilla. Tällaisia infektioita ovat eläimillä esimerkiksi keuhko- ja vatsakalvontulehdukset sekä nivelinfektiot.

Suomessa on toistaiseksi tehty melko vähän lääketutkimuksia siitä, mitkä seuraeläinten sairaudet todella vaativat antibioottihoitoa.

Kuvan etualalla valkoinen kissa makoilee ja katsoo suoraan kameraan.
Juha Kemppainen / Yle

Eläin voi siirtää antibooteille vastustuskykyisiä bakteereja myös ihmiseen. Lemmikin omistaja voi ehkäistä bakteerien leviämistä eläimen ja ihmisen välillä kiinnittämällä huomiota hyvään käsihygieniaan.

Lemmikin voimassa olevien rokotusten lisäksi Rantala korostaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon tärkeyttä antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemisessä.

– Hoidetaan asiat kuntoon ennen kuin niistä tulee ongelma. Eläimillä se tarkoittaa esimerkiksi hammaskiven poistoa ja suun hygieniasta huolehtimista aikaisessa vaiheessa.

Raakaruokinta voi lisätä riskiä

Eläinlääketieteen tohtori Merja Rantala arvelee, että raakaruokinnan yleistymisen myötä on mahdollista, että kampylobakteeritartunnat lisääntyvät. Kampylobakteerit ovat tasalämpöisten eläinten suolistobakteereja, jotka voivat aiheuttaa ihmisellä suolistotulehduksen.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että lemmikeillä, jotka syövät raakaruokaa, on moninkertainen riski kantaa suolistossaan antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja taudinaiheuttajia.

– Kun eläin on niiden kantaja, se ei välttämättä aiheuta eläimelle itselleen mitään oireita. Eläin voi kuitenkin toimia bakteerien levittäjänä muille eläimille ja tietenkin myös ihmisille, Rantala kertoo.

Koira syö ruokaa kupista
Mari Jäntti / Yle

Uusien lääkkeiden kehitys hidasta

Eläinlääketieteen tohtori Merja Rantala ohjaa eläinlääkäreitä käyttämään antibiootteja järkevästi seuraeläinten hoidossa. Niin sanotun ”kestävän antibioottipolitiikan” huomioonottaminen ostaa lisää aikaa jo olemassa oleville antibiooteille.

On tärkeää, että nykyiset antibiootit tehoaisivat bakteereihin vielä mahdollisimman pitkään. Huolena nimittäin on, että jatkuvasti kasvavan antibioottiresistenssin myötä ei pian ole lääkkeitä, joilla hoitaa infektioita.

– Näyttää myös siltä, että uusien lääkkeiden kehitys ei ole kauhean nopeaa. On pärjättävä olemassa olevilla antibiooteilla mahdollisimman pitkään, kunnes tiede tuo uusia vastauksia asiaan, Rantala kertoo.

Eläin voi toimia bakteerien levittäjänä muille eläimille ja tietenkin myös ihmisille.

Merja Rantala

Kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät, herää kysymys, millä muilla keinoilla voidaan jatkossa turvataan eläimien ja ihmisten terveys. Rantala kertoo, että yksi mahdollinen ratkaisu ongelmaan voisi olla faagiterapia, jossa bakteerivirus tuhoaa muita haitallisia bakteereja.

– Näitä tutkitaan ja niillä voisi olla käyttöä haavainfektioiden tai paikallisten infektioiden hoidossa. Aika lapsen kengissä vielä ollaan siinä, mitä muita keinoja voisi hyödyntää, Rantala kertoo.

Vuoden eläinlääkäri Merja Rantala
Emmi Moilanen / Yle

Huomio vain tuotantoeläimissä

Eläinlääketieteen tohtori Merja Rantala kertoo, että Suomessa on käyty keskustelua antibioottiresistenssin leviämisestä säännöllisen epäsäännöllisesti. Lemmikki- ja seuraeläinten vaikutukseen on kuitenkin herätty vasta viime vuosina.

– Valitettavasti tämä ei toistaiseksi ole ollut Suomessa prioriteettilistalla kovin korkealla resistenssivalvontaohjelmissa.

Ihmisillä ja eläimillä on tiiviit kontaktit toistensa kanssa, etenkin lemmikkieläimillä. Tähän asiaan pitäisi kyllä paneutua ja pian.

Rantalan mukaan EU:ssa kiinnitetään tällä hetkellä enemmän huomiota tuotantoeläinten resistenssi- ja lääkekäytön valvontaan.

– Ihmisillä ja eläimillä on tiiviit kontaktit toistensa kanssa, etenkin lemmikkieläimillä. Tähän asiaan pitäisi kyllä paneutua ja pian, Rantala kiteyttää.