Seinäjoen Kalevan Kisoissa tavoitteena uudet ennätykset – keskusteluissa vanhojen nollaaminen

Seinäjoen Kalevan Kisat on urheilijoiden katsastustapahtuma ennen Lontoon MM-kisoja. Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä toivoo urheilijoilta kesällä onnistumisia.

Kalevan kisat
Keskuskentän pääväri on remontissa muuttunut siniseksi juoksuratojen myötä.
Seinäjoen keskusurheilukentän uusi pinta on erityisen hyvä pikamenijöille, sanoo Kalevan Kisojen pääsihteeri Johanna Manninen.Mirva Hakala/Yle

Kalevan Kisat (siirryt toiseen palveluun) järjestetään jälleen heinäkuussa. Valtakunnallinen yleisurheilutapahtuma järjestetään Seinäjoella nyt neljättä kertaa.

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelälle Kalevan Kisat Seinäjoella ovat tuttu juttu. Hän on ollut kisoissa mukana lukuunottamatta vuotta 1952. Vuoden 1999 kisoissa Mäkelä muistaa olleensa valmennustehtävissä ja vuonna 1975 urheilijana.

– Nuorena asevelvollisena tulin hyppäämään kisoihin korkeutta. Kilpakaveri kertoi käyneensä Jyväskylässä katsomassa liikuntatieteellisestä, että olin päässyt opiskelemaan sinne tiedekuntaan, Mäkelä muistelee kilpailupäiviä.

Seinäjoen 1975 kisoihin liittyy myös muisto kuulutuksesta, jossa kerrottiin Anne Pohtamon valinnasta Miss Universumiksi.

– Ja sunnuntaina silloinen koulutuspäällikkö esitteli minulle Ville Ritolan, joka oli seuraamassa kisoja kunniavieraana. Minulla oli mahdollisuus keskustella hänen kanssaan aamupalapöydässä, Mäkelä muistelee.

Seinäjoella katse jo Lontoon MM-kisoissa

Kalevan Kisojen näyttämönä toimii Seinäjoen keskuskenttä, joka on käynyt viimeisen vuoden aikana läpi perusteellisen remontin. Remontti alkaa olla loppusuoralla.

Perusparannus oli tarpeen, sillä Seinäjoen Kalevan Kisat toimii vielä urheilijoiden katsastustapahtumana Lontoon MM-kilpailuja (siirryt toiseen palveluun) varten. Nyt olosuhtet ovat kunnossa.

– Meillä on erityisen hyvät olosuhteet nyt pikamenijöille ja hyppylajeille, kehaisee Seinäjoen Kalevan Kisojen pääsihteeri Johanna Manninen.

Seinäjoen uusi kenttä korkataan ennen Kalevan Kisoja Seinäjoen Seudun Urheilijoiden järjestämissä aluemestaruuskisoissa ja Kunniakierros-tapahtumassa.

Monta uutta hittilajia

Jarmo Mäkelän mukaan nuorilta suomalaisilta yleisurheilijoilta on lupa odottaa jatkossa hyviä suorituksia. Hän toivoo onnistumisia myös jo tällä kaudella.

Suomen parhaat keihäänheittäjät heittävät Mäkelän mukaan uransa viimeisiä vuosia, eikä keihäässä ehkä ole kasvamassa vastaavaa ikäryhmää. Menestystä toivotaan useammissa lajeissa.

– Uskon vahvasti, että naisseiväshyppääjät tulevat nousemaan kansainväliselle huipputasolle. Siitä tulee varmasti yksi hittilaji, Mäkelä sanoo.

Myös kolmiloikka, aitajuoksu, pituushyppy ja moukarinheitto ovat lajeja, joissa Mäkelän mukaan on kasvamassa hyviä urheilijoita ja hyvät nuorten joukkueet.

– Kyllä tuleviakin vuosia voidaan turvallisin mielin lähestyä ottaen huomioon sekin vaihtoehto, että keihäänheitossa ei ole ihan niin hyvää historiaa odotettavissa kuin mitä on totuttu.

"Ainut tie huipulle on uhrata nuoruuden parhaat vuodet"

Jotta nuorista lupaavista urheilijoista kasvaisi Euroopan ja maailmanluokankin menestyjiä, Jarmo Mäkelä peräänkuuluttaa edelleen järjestelmän kehittämistä. Seuratyö nostaa lahjakkuuksia pintaan, mutta:

– Yksilöitä pitää tukea niin, että he uskaltavat tehdä isoja päätöksiä. Esimerkiksi niin, että opinto-ohjelmia pidennetään merkittävästi suhteessa siihen, mitä opintoverrokit käyttävät opintoihinsa aikaa, Mäkelä sanoo.

Maailmanlaajuisessa kisassa ei varmoja mitaleita enää ole jaossa, jos niitä on joskus keihäänheitossa ollut.

Jarmo Mäkelä

Myös ammattimaiseen urheiluun pitäisi kannustaa.

– Ainut tie huipulle on uhrata nuoruuden parhaat vuodet sillä tavalla urheilulle, että täyspainoista opiskelupanosta ei sieltä pysty löytämään.

Jarmo Mäkelän mukaan suomalaisilla on hyviä menestyjäehdokkaita Euroopan tasolla, mutta kun mennään maailmanmestaruus- ja olympiatasolle, kilpailu on niin tiukkaa, että lahjakkaimmilta urjheilijoilta tarvitaan huippuonnistumisia.

– Maailmanlaajuisessa kisassa ei varmoja mitaleita enää ole jaossa, jos niitä on joskus keihäänheitossa ollut.

Tulokset ovat aikakautensa parhaita ja niitä pitää kunnioittaa

Euroopan yleisurheiluliitto EAA:n keskustelunavaukseen Euroopan ennätysten tilastoinnin uudelleen aloittamisesta Jarmo Mäkelä suhtautuu maltillisesti. Hän uskoo, että jollain aikataululla sääntöjä tullaan uudistamaan ja toivoo, että nyt käytäisiin asiasta perusteellinen keskustelu ja pohdinta.

– Se ei ole helppo kysymys. Kukaan ei pysty sanomaan, mitkä entisistä ennätyksistä on tehty dopingin avulla ja mitkä puhtaalla pelillä. Molempia varmasti löytyy, Mäkelä sanoo.

– Jos halutaan aloittaa puhtaalta pöydältä, sille pitää olla selkeät yksiselitteiset perusteet.

Mäkelä muistuttaa, että yleisurheilun absoluuttista tuloshistoriaa pitää kunnoittaa - päätettiinpä ennätysten nollaamisesta mitä tahansa.

– Kun uusi aikakausi alkaa, se pitää tehdä hallitusti, eikä missään tapauksessa pidä hylätä tai aliarvoida tai ”heittää romukoppaan” edellisiä ennätyksiä. Ne ovat maailmanennätyksiä ja sen aikakauden parhaita tuloksia, ja niiden täytyy jäädä historiaan sellaisina.