Suomi sai uudet "kruununjalokivet" – Jenni Haukio kantaa kaulallaan korua, jolle ei voi laskea hintaa

Korutaiteilija Heli Kauhanen sai tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Häntä pyydettiin suunnittelemaan kaulakoru edustuskäyttöön presidenteille ja heidän puolisoilleen.

Korusuunnittelu
Jenni haukion koru
Mikko Tuomikoski / Yle

Korutaiteen läänintaiteilija Heli Kauhanen yllättyi iloisesti, kun hän sain puhelun henkilöltä, joka pyysi häntä suunnittelemaan lahjakorun Suomen presidentti-instituutiolle.

– Mikä kunniatehtävä! Kuinka olisinkaan voinut kieltäytyä.

Soittaja oli lahtelainen henkilö, joka löysi Luumäen Kännätsalosta 1980-luvun lopulla jaloberyllikiteitä. Kiteet olivat odottaneet löytäjän kassakaapissa liki 30 vuotta.

Löytäjä lahjoitti projektiin jaloberyllien lisäksi myös kullan, joka sekin on suomalaista alkuperää – aitoa Lemmenjoen huuhdontakultaa, joka on seostettu valkokullaksi palladiumilla.

Korussa olevat jaloberyllit, joita on yli 80 karaattia, ovat harvinaisia sekä kokonsa että värinsä puolesta. Ne ovat akvamariinin sävyisiä.

Jenni Haukion koru
Korun jaloberyllit ovat akvamariinin sävyisiä.Mikko Tuomikoski / Yle

Haastava kunniatehtävä

Suunnittelussa oli kuitenkin monta haastetta, kuten kivien koko, muoto ja väri. Työssä oli huomioitava myös se, että kantajaksi tulee presidentin puoliso tai tasavallan presidentti itse, ja koru tulee jäämään tasavallan presidentin kanslian haltuun.

– Ensimmäinen kantaja on Jenni Haukio, joten korun sovitukset on tehty hänen kanssaan. Korun suunnittelussa on otettu huomioon myös muut kantajat. Sitä voi muokata tulevien kantajien mukaan, kertoo Kauhanen.

Korun valmisti Kauhasen tavoin Lahdessa oppinsa saanut porilainen kultaseppä Juha Loikala, joka lahjoitti projektiin valmistustyön.

Koru kertoo Suomesta

Kauhanen kertoo pohtineensa pitkään sitä, mitä on olla suomalainen ja mitä suomalaisuus merkitsee suunnitellessaan lahjakorua.

– Siinä on suomalaista maisemaa, järviä, lunta, peltoja ja lisäksi dynaamisen kansan vahvaa ja sisukasta liikettä.

Korun teemoissa tuli luonnollisesti esille Suomen itsenäisyyden juhlavuosi.

Siinä on suomalaista maisemaa, järviä, lunta, peltoja.

Heli Kauhanen

– Sekin mietitytti, miltä itsenäisyys ja rauha tuntuu. Näiden kysymysten pohjalta päädyin muutamiin sanoihin ja teemoihin.

Kauhanen teki yhteistyötä rouva Jenni Haukion kanssa niin, että hän valitsi luonnoksista mieluisimmat ja teki ehdotuksia.

– Koru on minun tulkintani kaikista näistä asioista, korostaa Kauhanen.

Myös korun ainutlaatuinen lahjakotelo korostaa suomalaisuuden teemaa. Kotelo on valmistettu koivusta ja se toimii näytteillepanoalustana.

Korusta on tehty lahjakirja, johon lahtelainen valokuvaaja Teemu Töyrylä on ottanut kuvat. Painatustyön on lahjoittanut lahtelainen Markprint.

Jenni Haukion koru
Myös korun rasia on tarkkaan suunniteltu.Mikko Tuomikoski / Yle

Seppien työ arvoonsa

Korun virallinen luovuttaja ja hankkeen koordinoija on Suomen Kultaseppien Liitto, joka muistuttaa suomalaisen kultaseppätaidon hienoista perinteistä.

– Kultasepät ovat olleet avainasemassa kunniamerkkien valmistajina, ylimystön koristamisessa sekä valtiollisten lahjojen tuottamisessa, kertoo liiton toimitusjohtaja, hopeaseppämestari Henrik Kihlman.

Lahjoittamamme koru edustaa hienointa mitä Suomi voi tarjota.

Henrik Kihlman

Suomen valtion rikkaasta ja monipuolisesta esineistöstä on kultaseppien ammattikunnan mielestä puuttunut "kruununjalokivi". Kihlmanin mukaan valtiollisen edustuskorun lahjoittaminen sopii mainiosti Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoteen.

– Haluamme osoittaa sen, kuinka rikas maa Suomi on, ja perinteisen käsityöammatin edustajina haluamme, että lahjoittamamme koru edustaa hienointa, mitä Suomi voi tarjota.

Rouva Jenni Haukio ja linnanvouti Anne Puonti
Rouva Jenni Haukio vastaanotti korun 31.5. Mäntyniemessä. Kuvassa oikealla linnanvouti Anne Puonti.Mikko Tuomikoski / Yle

Mittaamattoman arvokas lahja

Kyseessä on ainutlaatuinen projekti, jonka tuloksena on syntynyt ainutlaatuinen koru.

– Tämän korun arvo muodostuu myös lahjoituksen kohteen tuomasta inspiraatiosta ja hyvästä tahdosta, puhumattakaan siitä, että se on valmistettu pelkästään suomalaisista raaka-aineista, korutaiteen läänintaiteilija Heli Kauhanen aloittaa.

Ei tälle voi laskea hintaa.

Heli Kauhanen

Kyse on esineestä, jonka rahallista arvoa ei voi mitata pelkästään ynnäämällä yhteen kullan ja jaloberyllien hintaa.

– Jo pelkästään suurin kivi on kooltaan niin poikkeuksellinen, että sen hintaa on vaikea määritellä. Kun vielä ajatellaan kenelle se on tarkoitettu, niin ei tälle voi laskea hintaa, mikä omalla tavallaan lisää sen arvoa vielä entisestään, Kauhanen jatkaa.

Rouva Haukio käytti korua ensimmäisen kerran tostaina 1. kesäkuuta Presidentinlinnan illallisella.