Naistenklinikalla tehtaillaan pian lähes 10 000 vauvaa vuodessa – Äideille tarjotaan "synnytyselämysmatkoja" synnytyssalonkeineen, -saleineen ja potilashotelleineen

Sannaa ahdistaa synnytys jo nyt, vaikka h-hetkeen on puoli vuotta aikaa. Toivepaikka oli syksyllä ovensa sulkeva Kätilöopisto, mutta nyt hän ei ole varma pääseekö edes Naistenklinikalle.

Naistenklinikka (HUS)
Sanna Ranema ja hänen poikansa.
Jonatan Ranema saa syksyllä pikkusiskon tai pikkuveljen, kun Sanna-äiti synnyttää kolmannen lapsensa.Ronnie Holmberg / Yle

Sanna Ranema komentaa vantaalaisen kerrostalon pihalla poikiaan, 2-vuotiasta Jonatania ja 6-vuotiasta Elieliä.

Pojille on tullut kinaa keinuista: kumpikin haluaisi samaan keinuun, joka on kuulemma parempi kuin viereinen, samanlainen keinu.

Kumpikin on syntynyt Helsingin Naistenklinikalla.

Kolmannen vauvansa Ranema olisi halunnut synnyttää Kätilöopistolla, mutta toive ei käy toteen, koska Kätilöopiston synnytykset lopetetaan lokakuun 2017 loppuun mennessä.

Äidin vatsa on jo pyöristynyt kauniisti, vaikka laskettu aika on vasta marraskuun lopussa.

– Tytön kaipuu on kova, toteaa kahden pojan äiti hymyillen.

– Luulen, että tämä on tyttö, koska minulla on ollut kauheasti raskauspahoinvointia, eikä aiempien raskauksien kohdalla ollut, hän uskoo.

Vaikka äiti oli toivonut edelliselläkin kerralla pääsevänsä Kätilöpistolle synnyttämään, hän joutui menemään Naistenklinikalle, koska Jonatan syntyi keskosena. Jonatan kuitenkin siirrettiin hoitoon Kätilöopistolle, jossa pikkuista hoidettiin muutaman viikon ajan.

– Siellä oli ihana tunnelma ja se oli tosi kotoinen – tai niin kotoinen kuin sairaala voi olla. Siellä oli tosi ihana henkilökunta ja lääkärit, hän perustelee syytä miksi olisi halunnut synnyttää Kätilöopistolla.

Odottava äiti: "Synnytyshetkellä ei tee mieli miettiä, minne mahtuu synnyttämään"

Ranema kuuluu niihin äiteihin, joille on erittäin tärkeää tietää etukäteen, missä vauvansa synnyttää.

– Se on todella tärkeää. Synnytyshetkellä ei tee mieli miettiä, että mihin mahtuu synnyttämään, hän toteaa.

Ranema sekä hänen monet raskaana olevat kaverinsa miettivät, että "mihin h-hetkellä joutuu, jos naistenklinikka on ihan tukossa".

Synnytys ahdistaa jo nyt, vaikka siihen on puoli vuotta aikaa.

– Minua ahdistaa aika paljon se, että jos joudunkin johonkin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kuten jonnekin Lohjalle synnyttämään, kun pääkaupunkiseudulla ei ole enää jatkossa muita synnytyssairaaloita kuin Naistenklinikka ja Jorvi.

Lisäjännitystä h-hetkeen tuo se edellisen vauvan ennenaikainen syntymä ja pelko siitä, että jälleen edessä on äkkilähtö.

– Se stressaa minua jo nyt, sanoo Ranema ja katsoo vakavana suoraan silmiin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Naistenklinikalla syntyy jatkossa lähes 10 000 vauvaa vuodessa

Kätilöopistolla on synnytetty vuosittain 5000 vauvaa. Missä nuo 5000 vauvaa Kätilöopiston sulkeuduttua näkevät ensimmäistä kertaa päivänvalon?

Hyksin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen lupaa, että kaikki helsinkiläiset vauvat syntyvät Helsingin Naistenklinikalla. Nykyisen 6000 vauvan sijasta jatkossa 9000 vauvaa parkaisee ensi kertaa Naistenklinikalla.

Espoolaiset vauvat syntyvät Espoossa: vauvatuotantoa nostetaan Jorvissa siten, että espoolaisten ei tarvitse lähteä Helsinkiin synnyttämään.

Lohjalaisten vauvat syntyvät Lohjalla, ja Hyvinkään ja sen lähialueiden äidit menevät synnyttämään Hyvinkäälle. Porvoon yksikkö on lopetettu eikä sitä Heinosen mukaan avata uudelleen.

Heinosen mukaan vain yksittäisissä tapauksissa saattaa käydä niin, että Naistenklinikalle ei mahdu ja helsinkiläinen äiti ohjataan Espoon Jorviin tai jopa kauemmaksi, kuten Lohjan tai Hyvinkään synnytyssairaalaan.

Heinonen myöntää kuitenkin, että Naistenklinikalla tulee olemaan ahdasta ainakin alkuun, kun vuoden 2018 kesällä sairaalan C-siipi remontoidaan.

Klinikalla on meneillään sisäilmatutkimuksia, mutta Heinosen mukaan kaikki löydetyt viat korjataan, eikä Naistenklinikalla voi paljastua niin pahoja ongelmia kuin Kätilöopiston sariaalassa.

– Se on tieto, minkä olen tähän mennessä saanut Tilakeskukselta, toteaa Heinonen.

"Synnytyselämysmatkailua" Naistenklinikalla: synnytyssalitoimintaa tehostetaan rakentamalla synnytyssalonkeja

Miten on mahdollista, että Naistenklinikalla mahtuu synnyttämään kolme tuhatta äitiä nykyistä enemmän?

– Ensinnäkin Naistenklinikalla otetaan käyttöön kuusi synnytyssalia, jotka ovat nyt poliklinikkakäytössä, kertoo Heinonen.

– Me myös muutamme pikkuisen käytäntöä synnytyssalitoiminnan suhteen.

Suomeksi sanottuna: synnytyssaleista tehdään tehokkaampia ja saleissa käydään vain synnyttämässä eli niissä vietetään nykyistä lyhyempiä aikoja.

– Ajatuksena on tehdä sellaisia tiloja, jotka eivät ole synnytyssalikäytössä, mutta ovat synnytyssalin yhteydessä. Tuollainen tila toimisi ikään kuin eräänlaisena synnytyssalonkina, Heinonen visioi.

– Synnytyssalongissa voidaan hoitaa synnyttäjää synnytyksen alkuvaiheessa ja synnytyksen jälkeen hyvin nopeasti.

Heinonen lupaa, että synnyttäjien kotonaoloaikaa ei pidennetä, vaan synnyttäjä saa tulla synnytyssalonkiin odottamaan h-hetkeä.

– Kyllä me otamme synnyttäjiä sisälle, edellyttäen että meillä on joku sellainen tila, jossa me voimme hoitaa synnyttäjää niin kauan kuin synnytys aidosti käynnistyy. Vain synnytys hoidetaan salissa.

Heinonen lupaa, että kotiinkaan äitiä vauvoineen ei passiteta nykyistä nopeammin, mutta perhe voisi jatkossa siirtyä lähellä klinikkaa sijaitsevaan potilashotelliin sen sijaan, että jäisi sairaalaan yöksi.

– Lähtökohta on se, että palvelun tasoa ei heikennetä. Me emme enää hoida äitejä lapsivuodeosatolla niin kuin tähän saakka, vaan potilashotellia käytetään enemmän hyväksi.

Äiti saa edelleen jäädä vauvoineen sairaalaan yöksi, jos vauva sattuu syntymään yöllä.

– Jos synnyttää yöllä, niin aamuun saakka pidetään täällä ja katsotaan, että tilanne on stabiili. Vasta sitten äiti ohjataan eteenpäin, muotoilee Heinonen.

– Potilashotelliin voitaisiin ohjata lähinnä säännöllisiä uudelleensynnyttäjiä. Ensisynnyttäjät ja sektioidut hoidetaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin, sanoo Heinonen.

Heinonen saa synnytyksen Naistenklinikalla kuulostamaan lähestulkoon elämysmatkalta synnytyssalonkeineen, -saleineen ja potilashotelleineen.

Entäpä onko Kätilöopiston Haikaranpesän kaltaista luonnonmukaista synnytystä vaalinutta osastoa tulossa Naistenklinikalle?

– Kyllä, vastaa Heinonen.

– Siitä tulisi tavallaan luomusynnytyspaikka. Maailmalla puhutaan synnytystuvasta, mutta se ei ehkä ole hyvä nimitys. Meidän täytyy miettiä sitä nimeä vielä, Heinonen sanoo.

Kuvituskuva synnytyksen vaiheista.
Visiossa tuleva äiti menisi odottamaan synnytyssalonkiin varsinaista synnytystä. Synnytyssalissa käytäisiin vain synnyttämässä. Synnytyksen jälkeen äiti ja vauva palaisivat salonkiin ja jatkaisivat sieltä matkaansa potilashotelliin.Yle Uutisgrafiikka

Missä Sanna synnyttää?

Mutta miten käy vantaalaisen Sanna Raneman, missä hän saa synnyttää?

Seppo Heinonen lupaa siis helsinkiläisille synnyttäjille paikan Naistenklinikalle, mutta kun häneltä kysyy, minne vantaalaiset äidit menevät synnyttämään, niin hän vastaa, että "tilanteen mukaan, mutta pääsääntöisesti joko Jorviin tai Naistenklinikalle".

Eli helsinkiläisille voit luvata Naistenklinikalla synnytyksen, mutta et vantaalaisille?

– Halukkuuden ja tilanteen mukaan, hän vastaa.

Vastaus ei helpottane Raneman ahdistusta synnytyspaikan suhteen. Hän aikookin keskustella epävarman synnytyspaikan aiheuttamasta stressistä seuraavalla neuvolakäynnillä.

Heinonen sanoo, että kesän jälkeen neuvoloille annetaan ohjeet, mitä kertoa odottaville äideille heidän tulevista synnytyspaikoistaan.

Raneman aviomies, Mikael Ranema aikoo olla mukana synnytyksessä, jos isoveljille löytyy hoitaja synnytyksen ajaksi. Isä pitää tärkeimpänä asiana sitä, että äidit saavat synnyttää kunnossa olevissa sairaaloissa. Hän ei haikaile Kätilöopiston perään.

– Pääasia on, että sairaalat olisivat kunnossa ja että huolehdittaisiin siitä, että ihmiset pääsisivät kunnolla synnyttämään, sanoo isä, Mikael Ranema.

Raneman perhe hiekalaatikolla.
Raneman perhe hiekalaatikolla.Ronnie Holmberg / Yle