Saimaannorpalla toinen hyvä poikasvuosi peräkkäin – Kuutteja syntyi 82, peräti 14 löytyi kuolleina

Uhanalaisen saimaannorpan kanta on vahvistumassa arvioitua nopeampaan tahtiin. Tavoitteena oleva 400 yksilön kanta lähenee vauhdilla.

saimaannorppa
Saimaannorppa, mustavalkoinen
Jouni Koskela

SavonlinnaSaimaannorppa voi hyvin, mutta kysymysmerkkejäkin on ilmassa, arvioi suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta. Kuutteja syntyy siihen tahtiin, että kanta on vahvistumassa, sanoo Koskela.

– Norppalaskennan jälkeen päädyimme arvioon, että kuutteja syntyi viime talvena 82. Tämä on jo toinen hyvä poikasvuosi peräkkäin, joten sen pohjalta voi laskea kannan vahvistuvan.

Aivan ilman huolen aiheita ei norppien kanssa kuitenkaan olla, tuumaa Koskela.

– Poikasista 14 oli kuolleita. Tämä on enemmän kuin on normaalia. Kuolleet tutkitaan kuutti kuutilta, minkä jälkeen olemme toivottavasti viisaampia asian kanssa.

Syitä kuuttikuolemiin voi olla useita

Kuutin karvaa ihmisen kädessä
Kuutin karvaa pesäpaikalla.Miina Auttila

Koskela toteaa, että laskenta oli hankalaa tänä keväänä. Kuuttien määrä näytti jäävän alle 70, mutta pesäpaikkasukellukset nostivat luvun hyväksi.

– Sukeltamalla tosin löytyi suurin osa kuolleista kuuteista. Jo nyt on selvää, että pesinnän aikana helmi-maaliskuussa tapahtui jotain poikkeavaa, mutta vielä ei tiedetä, mikä tai mitkä asiat kuuttien kuolemiin johtivat. Osa syntyi kuolleina, mutta eivät kaikki.

Metsähallitus teki tammikuussa päätöksen, että kuuttien pesintää autetaan apukinoksilla, jotta sopiva paikka pesäksi löytyisi. Osa kuolleista kuuteista löytyi apukinoksista, eli kolaamalla tehdyistä pesistä.

– Ei voi sanoa, että kuolemat johtuisivat apukinoksista. Syynä voi olla myös muutokset säässä tai siinä, että vedenpinta Saimaalla laski pesinnän aikaan noin 20 senttiä. Kyllä tässä täytyy odottaa tietoja ruumiinavauksista, jotta asiaan saadaan lisää selvyyttä.

Neljä norppaa rivissä.
Marita Vokkolainen

Norppakanta vahvistuu hyvää vauhtia

Saimaannorpan suojelussa edetään hyvässä etukenossa, myhäilee Koskela.

– Tavoite on, että Saimaalla eläisi 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä. Pari vuosikymmentä sitten lähdettiin alle 200 norpasta ja nyt meillä on jo yli 300 norppaa. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, suojelutavoite voi toteutua muutaman vuoden etuajassa.

Viime vuonna talvikannan kooksi arvioitiin 360 norppaa. Tämän hetken tarkka tilanne selviää vasta kesän karttatarkistusten jälkeen. Koskelan mukaan saimaannorppa näyttää levittäytyvän entistä isommalle alueelle Saimaalla.

– Vahvin kanta on Savonlinnan eteläpuolella Pihlajaveden alueella, pohjoisemmalla Saimaalla on sen sijaan toivomisen varaa. Merkkejä on myös siitä, että norppakanta olisi pitkän tauon jälkeen vahvistumassa myös Joensuun seudulla.