Koe uusi yle.fi

Must’oin kukindu hätkestynnyh da se on hyvä dielo

Vilut ilmat ollah tiel čihoin pölytyksele. Meččymuarjois ezimerkikse must’oin miäry äijäl rippuu pölyttäjis.

Yle Uudizet karjalakse
Msutikan ja puolukan varpuja metsässä.
Matti Myller / Yle

Kuu tagaperin čihoin kazvattajat vuotettih lämmiä. Ei tahtottu mostu kevätty, mittuine yhtelläh jälgimäi tuli.

Jälgivuozinnu siä on olluh tiel hyväle čiholoin sualehele, sendäh gu pölyttäjiä ei nägynyh pädeväl aijal.

Nygöi myös uskaldetah hallua.

Mečis on algavumas must’oin kukindu.

– Joga vuottu on hallua, eigo se ole tiel must’oin sualehele, sanou eričystutkii Rainer Peltola Luonnovarakeskuksespäi Lukes.

– Gu vai roinnou pakkastu 2-3 astehtu, avavunnuot must’oin kukkazet voijah kuolta. Yhtelläh samazeh varbah puaksuh roih hallan jälles uuttu kukindua, jatkau häi.

Suomen suvičuris must’oin kukindu on algavumas. Keski-Suomen korgevuol must’oi kukkiu suohizil alovehil. Kukindu on piäzemäs alguh nedälilöi myöhembi, migu jälgivuozinnu.

Kuivu siä sežo ei ole tiel must’oin kukindale. Probliemakse se voibi roita, konzu muarjat ruvetah kehittymäh.

– Vie nikus Suomes vilu siä ei olluh muarjoin sualehele tiel. Dai must’oidu ainos roih kustahto, rippumattah sit, ollougo olluh paha ilmu kukindan aigua, sanou Peltola.

Buolu vie ei ni duumaiče kukindua: sen kukindan aigu on must’oin jälles, kai nedälilöi myöhembi.

– Ni must’oin, ni buolan tulies sualehes vie ei voi sanuo nimidä, tovendau Peltola.

Luve sežo

Mustikan kukinta viikkoja myöhässä – ja se on hyvä juttu