Punkkirokotteiden määrä rajussa kasvussa – "Kuoleman aiheuttajana koira on kaksi kertaa todennäköisempi kuin punkki"

Punkkikesän ennustaminen on vielä mahdotonta, mutta punkkirokotteita ja lemmikkien punkkikarkotteita myydään eniten juuri nyt.

punkit
Kokkolalaisen maastopyöräseura Kammenkiertäjien fatbike-pyöräilijöitä yhteislenkillä.
Punkit eivät säikähdä vauhtia tai vaatteita.Juha Kemppainen / Yle

Punkkikesän kehittymisestä on vielä vaikea sanoa mitään, mutta kylmän ja kuivan kevään jälkeen punkit ovat jo liikkeellä. Niiden levinneisyys on kasvanut jatkuvasti, ja leviämisen uskotaan jatkuvan.

Punkeilta ei voi välttyä enää oikeastaan missään Suomessa, jos haluaa liikkua luonnossa. Pukeutumisella suojautuminenkaan ei oikein auta, sillä pienikokoinen eliö löytää tiensä ihmisen iholle.

Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinenkin on jo nypännyt kesän ensimmäisen punkin ihostaan. Hän on ottanut punkkirokotteen, mutta vain siksi, että kulkee luonnossa työnsä ja harrastustensa vuoksi huomattavan paljon.

Rokotteita kolmanneksen enemmän

Yliopiston Apteekin apteekinhoitaja Artturi Kolonen Lappeerannasta kertoo, että punkkirokotteita on myyty tänä keväänä kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Aiempaa useampi myös ostaa kaikki rokoteannokset kerralla, kun ennen ne hankittiin yksi annos kerrallaan.

Punkkirokote tehoaa punkin levittämään puutiaisaivokuumevirukseen, mutta borreliaan se ei tepsi. Borrelioosiin eli borrelian (siirryt toiseen palveluun) aiheuttamaan infektiotautiin määrättävien antibioottien määrästä apteekit eivät saa tietoa.

– Lemmikeille reseptillä määrättävä tablettimuotoinen punkkikarkote on lyönyt tänä keväänä lopullisesti läpi. Myös lemmikkien perinteisiä karkotteita eli valeluliuoksia ja pantoja on myyty kolmannes enemmän kuin kuin vuosi sitten, vaikka kevät oli viileä, Kolonen kertoo.

Pahimmillaan puutiaisaivokuume (siirryt toiseen palveluun) on luontoasiantuntija Kimmo Saarisen mielestä vakava paikka, mutta hän suosittelee rokotetta vain niille riskialueilla asuville, jotka ulkoilevat paljon.

– Kansalliseen rokotusohjelmaan en ottaisi punkkirokotetta. Siinä tilanteessa ei vielä olla, Saarinen lisää.

Jokapäiväinen punkkisyyni riittää

Kaikenlainen punkkihysteria harmittaa luontoasiantuntija Kimmo Saarista. Hän on huomannut, että lapsiperheet ovat alkaneet kartella luonnossa liikkumista punkkien pelossa.

Hän muistuttaa, että Suomessa kuolee vuodessa yksi ihminen puutiaisaivokuumeeseen.

– Kuoleman aiheuttajana koira on kaksi kertaa, tuoli 40 kertaa ja sänky lähes 100 kertaa todennäköisempi kuin punkki, Saarinen vertaa.

Saarisen mielestä luonnossa liikkuminen on viisasta, ja jos pitää miettiä, kannattaako mennä luontoon vain ei, niin hänen mielestään ehdottomasti kannattaa. Riski saada punkista vakava infektio on todella pieni.

– Itselläni tuli muutama vuosi sitten rengasmainen ihottuma yhdestä punkin puremasta eli todennäköinen borreliatartunta. Sen jälkeen on ollut kiinni kymmenkunta punkkia, joista ei ainakaan silminnähden ole ollut haittaa, Saarinen suhteuttaa.

Varmuuden vuoksi lääkkeiden syöminen ei kuulosta hyvältä.

Kimmo Saarinen

Hän on sitä mieltä, että jos oireet antavat vinkkiä borrelioosista, lääkekuuri on tarpeen.

– Muuten on aika hankalaa määritellä se, tarvitaanko antibiottia vai ei. Varmuuden vuoksi lääkkeiden syöminen ei kuulosta hyvältä, Saarinen sanoo.

Apteekinhoitaja Artturi Kolonen muistuttaa, että tuoreiden tietojen mukaan 20 prosenttia punkeista kantaa borreliabakteeria ja 1,5 prosenttia puutiaisaivokuumevirusta, joten hän pitää vakavan infektion riskiä ainakin kohtalaisena.

– En välttämättä suhtautuisi borrelian riskeihin yliolkaisesti. Rengasmainen ihottuman puuttuminen ei ole merkki vaarattomasta punkin puremasta, Kolonen lisää.