1. yle.fi
  2. Uutiset

Moni tuleva luokanopettaja osaa ruotsia vain tyydyttävästi, mutta uskoo osaavansa opettaa sitä

Luokanopettajakoulutus ei anna kovin loistavia valmiuksia ruotsin opettamiseen alakoulussa.

ruotsin kieli
Maitotölkin kierrekorkit ruotsin kielen opetuksen apuvälineinä
Nina Keski-Korpela / Yle

Valtaosa eli 64 prosenttia luokanopettajiksi opiskelevista pitää omaa ruotsin kielen taitoaan vain tyydyttävänä. Silti 58 prosenttia opiskelijoista uskoo pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut yhtä lukuunottamatta kaikki maan opettajankoulutukset, jotka antavat kelpoisuuden ruotsin kielen opettamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset valmiudet opettajankoulutus antaa erityisesti alakoulujen ruotsin opetukseen.

Selvityksestä tekee ajankohtaisen se, että viime syksynä voimaan tulleen muutoksen myötä ruotsin opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Uudistus aiheutti jo kolme vuotta sitten pohdintaa siitä, miten opetus järjestetään esimerkiksi pikkukunnissa. Karvin arviointiasiantuntija Outi Hakola sanoo, ettei tilanne ole niin huono kuin ennakkoon käydystä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Vaikka arviointi kohdistuu opettajaopiskelijoihin, siitä voi Hakolan mukaan tehdä johtopäätöksiä myös luokanopettajien nykytilanteesta, koska koulutus ei ole näiltä osin suuresti muuttunut.

Opettaja tarvitsee alakoulussakin hyvää kielitaitoa

Arviointiasiantuntija Outi Hakola pitää hyvänä sitä, että opettajaopiskelijoilla on uskoa omin pedagogisiin taitoihinsa. Moni opettajaopiskelija pitää ruotsia alkuvaiheessa helppona opettaa. Arviointiryhmän puheenjohtaja Paula Rossi sanoo tiedotteessa kuitenkin, että alakoulussa opettajalla pitäisi olla hyvä kielitaito: kyky ääntää hyvin, laulaa ja leikkiä vieraalla kielellä.

Huolestuttavaa on Hakolan mukaan se, että opiskelijat kokevat oman kielitaitonsa melko heikoksi. 90-luvun jälkeen opetusta on vähennetty, ja nuoremmilla opiskelijoilla voi siksikin olla huonompi ruotsin kielen pohja kuin vanhemmilla.

Opiskelijat eivät pidä tutkintoon kuuluvia pakollisia ruotsin opintoja riittävinä parantamaan omaa kielitaitoa saati antamaan eväitä ruotsin opettamiseen. Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei myöskään sisälly kursseja, jotka opettaisivat ruotsin opettamista.

Aineenopettajakoulutuksen opiskelijoistakin vain runsaat puolet kokee saaneensa valmiudet opettaa ruotsia alakoulussa. Puolet opiskelijoista ei ole pitänyt harjoitustunteja alakoulussa lainkaan.

Luokanopettajat opettavat ruotsia alakoulussa jatkossakin

Outi Hakola pitää ensisijaisena parannuskeinona tilanteeseen sitä, että luokanopettajien perusopetukseen lisätään resursseja niin että kaksoiskelpoisuuden saaminen onnistuu yhä useammalta. Kaksoiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että luokanopettaja suorittaa pitkänä sivuaineena ruotsin. Ilman sitäkin luokanopettaja on silti kelpoinen opettamaan alakoulun ruotsia, muistuttaa Hakola.

Toinen hyvä reitti on Hakolan mukaan lisätä erilaisia polkuja, joilla ruotsin taito karttuu. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on pidetty lisäpätevöitymiskursseja, joissa tarjotaan kielisuihkutusten kaltaisia opintokokonaisuuksia. Jyväskylässä taas on parannettu opettajien kielitaitoa kielileireillä.

Päättyvänä lukuvuonna B1-ruotsia alakouluissa opettivat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Noin kolmasosassa kuntia ainetta opettivat vain ruotsin opettamiseen pätevöityneet opettajat.

Outi Hakola uskoo, että jatkossakin ruotsia opitaan alakoulussa luokanopettajien voimin, sillä kaikkialle ei ruotsin aineopettajia ole saatavilla. Siksi yhtäläiset mahdollisuudet pitäisi turvata lisäämällä ruotsin opiskelun ja opettamisen resursseja luokanopettajien peruskoulutukseen.

Lue seuraavaksi