Kysely: Jopa neljäsosa ei tiedä asuntolainansa korkoa

Nordean kyselyn mukaan oman asuntolainan korko on yllättävän monelle vieras. Liiketoimintajohtaja puolestaan pitää sääntelyä uhkana omistusasumiselle.

asuntolainat
Asuntolaina.
Ismo Pekkarinen / AOP

Jopa neljäsosalle asuntovelallisista oman asuntolainan kokonaiskorko on tuntematon asia.

Näin vihjaa Nordean kyselytutkimus Asumisen odotukset ja huolet, jonka tulokset julkistettiin tänään tiistaina. Vastaajina oli tuhat suomalaista.

– Olihan noin suuri määrä tietysti itsellenikin yllätys, etenkin kun korkoa ei kysytty desimaalin tarkkuudella, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo.

Kokonaiskorko muodostuu yleisestä viitekorosta sekä pankin katteesta eli marginaalista. Oman lainan kokonaiskorko pyydettiin kyselyssä haarukoimaan alle 1,5:een, 1,5–3:een tai yli 3 prosenttiin.

– Voi olla, että lainan kuukausilyhennyksen määrä on tutumpi kuin korko, jota ei aina näe tiliotteessa. Mutta pitäisin kyllä toivottavana, että ihmiset tietäisivät myös oman korkonsa. Muuten sen muutoksiin on vaikea varautua, Kärkkäinen jatkaa.

Tutkimuksen toteutti internet-paneeli YouGov. Siihen kuuluu 20 000 suomalaista, joten kysely on tehty perinteisiä kyselytutkimuksia pienemmälle perusjoukolle. Nordean mukaan tulokset eivät kuitenkaan asetu poikkiteloin aiempien kyselyiden tulosten kanssa.

Nuoret ovat varautuneet koronnousuun paremmin kuin vanhemmat

Asuntovelalliset uskovat, että korot nousevat tulevien kolmen vuoden aikana, mutta maltilla.

Kolmasosa asuntovelkaisista ei ole varautunut korkojen nousuun mitenkään. Nuorilla varautuminen koronnousuun on kyselyn mukaan selvästi vanhempia ikäluokkia parempaa.

Alle 35-vuotiaista vain viidesosalla ei ole suunnitelmaa koronnousun varalta. He kertovat varautuvansa erityisesti säästämällä, tai sitten pitämällä lainamäärän mahdollisimman pienenä ja ottamalla sille korkokaton.

– Nuorilla lainan määrä on korkeampi kuin vaikka yli 55-vuotiailla, jotka ovat jo maksaneet suuren osan lainastaan pois. Eli koronnousun vaikutus omaan talouteen on nuorilla suurempi, Kärkkäinen sanoo.

Suomeen on kasvamassa nollakorkosukupolvi

Tällä hetkellä Euribor-viitekorot ovat miinuksella, joten asuntolainojen korko muodostuu käytännössä pelkästä marginaalista ja on keskimäärin yhden prosentin hujakoilla.

– Ollaan eletty jo pitkään nollakorkomaailmassa, ja meillä on kasvamassa nollakorkosukupolvi. Heistä ajatus vaikkapa kuuden prosentin korkotasosta voi tuntua kaukaiselta, Kärkkäinen sanoo.

Erityisesti nuoremmat kokivat kyselyssä hankalaksi arvioida, mihin suuntaan korkotaso kehittyy. Yli puolet alle 35-vuotiaista asuntovelallisista ei osannut vastata tähän kysymykseen. Vanhemmat ikäpolvet uskovat nuoria enemmän siihen, että korkotaso nousee.

Nordea: Sääntely uhkaa asunnolla tienaamista

Nordean liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen kritisoi kyselyn julkistamisen yhteydessä asuntoluototuksen sääntelyn lisäämistä. Hänen mukaansa liikasääntely voi hankaloittaa asuntoluototusta ja näin uhata suomalaisten mahdollisuutta vaurastua omistusasunnoilla.

– ​Sääntelyn osalta on syytä olla tarkka ja huolellinen, ettei aiheuteta esteitä talouden kehitykselle ja talouden kasvulle. Ihmisten tulee voida vaihtaa asuntoja perhetilanteen muuttuessa isompiin. On hyvä, että paikkakunnalta toiselle muuttaminen on sujuvaa ja joustavaa eikä näistä sääntelyistä tule esteitä tavallisen kotitalouden kannalta, Mekkonen sanoo.

Kyselyssä omistusasuntoa pidetään yhä selvästi halutuimpana asumismuotona. Kaksi kolmesta ilmoitti haluavansa asua ensisijaisesti omistusasunnossa ja vain joka seitsemäs vuokra-asunnossa.