Lapin rajat ylittävä matkailuyhteistyö kiinnostaa Alaskassa asti

Arktinen talousneuvosto on vaikuttunut Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisistä markkinointiponnisteluista.

arktinen alue
Joulupukki jäätkikkölautalla
Ranuan Seudun Matkailu

Suomi aloitti toukokuun alkupuolella Arktisen neuvoston ja samalla myös Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus tuo Lapille entisestään kansainvälistä näkyvyyttä. Kahden puheenjohtajuusvuoden aikana kokouksia järjestetään eri puolilla Lappia, tärkeimpänä ulkoministerikokous Rovaniemellä toukokuussa 2019.

Lappilaisyrityksille alkanutta puheenjohtajuutta pidetään näytön paikkana. Tromssassa majaansa pitävän Arktisen talousneuvoston sihteeristön johtaja Anu Fredrikson arvioi, että esimerkiksi puun ja turpeen energiakäyttö sekä lämmön talteenotto ovat sellaista suomalaista osaamista, josta muu kalottialue voisi oppia.

"Uniikkina konseptina" Fredrikson hehkuttaa matkailualan yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan matkailutoimijoiden välillä.

– Visit Arctic Europe on hanke, jossa kolmen maan elinkeinotoimijat ovat laittaneet hynttyyt yhteen markkinoidakseen pohjoista aluetta yhdessä ulkomailla. Tämä hanke kiinnostaa hyvin paljon esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, jossa turismi katsotaan myöskin kasvavaksi elinkeinoalaksi.

Esimerkiksi Alaskasta on tullut kyselyjä Visit Artic Europe-hankkeesta, jota vetää Lapin Matkailuelinkeinon Liitto ry. EU-rahoitteisessa hankkeessa korvataan puolet sellaisten matkanjärjestäjien markkinointikuluista, jotka tarjoavat maiden rajat ylittäviä matkapaketteja. Hankkeeseen kuuluu myös yliopistoselvitys rajat ylittävän kaupan esteistä.

Jäämeren rata kiinnostaa Kiinassa

Arktisen talousneuvoston työryhmissä selvitetään kertaluokkaa isompia asioita, kuten Koillisväylän konttiliikenteen liiketoimintamahdollisuuksia. Liikenne on vielä vähäistä ja reitin mataluuden, talvisen jääpeitteen ja kapeiden salmien vuoksi Koillisväylän mahdollisuuksia myös epäillään.

Viime viikolla Kiinan Dalianissa arktiseen symposiumiin osallistunut Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä kertoo, että Kiinan kiinnostus pohjoiseen merireittiin ei ole hiipunut minnekään. Liikennettä ja logistiikkaa käsitelleessä tapahtumassa valtionyhtiöiden ja valtamerihallinnon edustajat toivat Heikkilän mukaan selvästi esiin sen, että Koillisväylä on osa Kiinan jättimäistä Silkkitie-hanketta.

– Siellä näytettiin karttoja, jossa satamia sijoitettiin Koillisväylän varrelle joko Murmanskiin ja Arkangeliin tai Kirkkoniemeen tai sitten islantilaiseen vuonoon. Esillä oli myös karttoja, joissa oli mukana Jäämeren rata -hanke yltäen aina Keski-Eurooppaan asti.

Kiinalaiset punnitsevat siis vaihtoehtoja tavarakuljetuksilleen. Yksi on Koillisväylän päätepisteeksi Islantiin rakennettava suursatama, josta rahti kuljetettaisiin pienemmillä aluksilla eri puolille Eurooppaa. Toinen vaihtoehto voisi olla satama Kirkkoniemessä, jossa rahti siirrettäisiin raiteille ja kohti Rovaniemeä. Kirkkoniemen ja Rovaniemen välisen rataosuuden rahoittamiseen kiinalaisilla olisi Heikkilän mukaan "mitä ilmeisimmin" kiinnostusta. Mikäli rautatietunneli Tallinnaan rakennettaisiin, tavarajunat voisivat jyskyttää Kirkkoniemestä aina Keski-Eurooppaan asti.