Taiteilija tuotti syyrialaisen raunion Eurooppaan Suomi 100 -projektissa: "Meilläkin oli oma pakolaiskriisimme"

Anssi Pulkkisen teos lähtee kiertämään Eurooppaa kesällä. Syyrialaisperheen pommitettu talo saa uuden elämän rekan perävaunulle koottuna installaationa.

taide
Anssi Pulkkinen työstää syyrialaista rauniota belgialaismuseon pihalla.
Anssi Pulkkinen työstää syyrialaista rauniota belgialaismuseon pihalla.Petri Raivio / Yle

STEKENE Kuvanveistäjä Anssi Pulkkinen pistää suojalasit päähän ja alkaa hakata taltalla Syyriasta tuotua betonilaattaa. Hikistä hommaa, sillä helleaalto on nostanut lämpötilan belgialaisen nykytaiteen museon pihalla yli kolmenkymmenen asteen.

Laatta oli osa nelihenkisen perheen kotitaloa pohjois-Syyriassa, kunnes talo tuhoutui pommituksessa. Kylä sijaitsee lähellä Turkin rajaa, mutta sen tarkkaa sijaintia Pulkkinen ei halua kertoa.

– He ovat joutuneet pakenemaan sieltä kylästä sodan jaloista. Aika tuusan nuuskaksi pistetty ne paikat siellä, Pulkkinen kertoo.

Anssi Pulkkinen (oik.) apuvoimineen sommittelee raunioinstallaatiota museon pihalle.
Anssi Pulkkinen (oik.) apuvoimineen sommittelee raunioinstallaatiota museon pihalle.Petri Raivio / Yle

Perheen talon romahtaneet jäänteet ovat kuitenkin nyt Pulkkisen omaisuutta. Hän osti ne perheeltä syyrialaisten yhteistyökumppaneiden välityksellä, pakkautti 40 jalan merikonttiin ja tuotti Turkin kautta meriteitse Eurooppaan, Antwerpenin satamaan.

Nyt rauniot on purettu kontista belgialaisen Verbeke-säätiön pihalle parinkymmenen kilometrin päässä satamasta. Pulkkinen sommittelee avustajineen betonikappaleita installaatioksi, joka on tarkoitus nostaa rekan puoliperävaunun päälle ja viedä näytille eri puolille Eurooppaa.

Installaatio rakennetaan ensin maapohjalle Anssi Pulkkisen tekemän mallin mukaisesti.
Installaatio rakennetaan ensin maapohjalle Anssi Pulkkisen tekemän mallin mukaisesti.Petri Raivio / Yle

Oikeastaan teoksen pitäisi aikataulun mukaan jo olla perävaunulla, mutta belgialainen byrokratia pistää kapuloita rattaisiin. Käytettynä ostettua traileria ei ole vielä saatu katsastettua.

Niinpä koesommitelma joudutaan tekemään ensin maapohjalle. Raunionkappaleita hitsataan betoniraudoista yhteen ja niitä tuetaan ristikoilla, jotta installaatio kestäisi nostamisen ja kuljetuksen avonaisessa perävaunussa.

– Tämä pikkaisen rajoittaa tämä trailerin muoto, joutuu tekemään sommitelmallisia ratkaisuja. Se ei ole ehkä ihan yksi yhteen mutta yritetään pitää se vaikutelma joka oli paikan päällä, Pulkkinen selittää.

Nelihenkisen perheen koti oli tuhoutunut täysin pommituksessa pohjois-Syyriassa.
Nelihenkisen perheen koti oli tuhoutunut täysin pommituksessa pohjois-Syyriassa.Suomen Benelux-instituutti

Taiteilija itse ei tosin ole paikan päällä käynyt, vaan hän valitsi merikonttiin lastatut 20 tonnia asuintalon jäänteitä etänä valokuvien perusteella. Isojen betonikappaleiden ohella mukaan tuli ovia, mattoja, lämmityskamina, televisionjäänteet ja muuta irtotavaraa. Suomi-Syyria Ystävyysseura auttoi löytämään kontakteja Syyriassa.

Konttiin pakatun raunion tarina alkoi kaksi vuotta sitten, kun Pulkkisen ehdotus Street View (Reassembled) eli Katunäkymä (Uudelleenrakennettu) voitti Suomen kulttuuri-instituuttien järjestämän kilpailun, jossa haettiin teosta osaksi kotia ja kodittomuutta käsittelevää projektia. Mobile Home 2017 -projekti on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksia.

Suomen Benelux-kulttuuri-instituutti tilasi teoksen Pulkkiselta ja antoi hänelle 10 000 euroa sen toteuttamiseen. Sittemmin projektin budjetti on ylittynyt noin viisinkertaisesti, mutta uusia tukijoitakin on saatu mukaan. Esimerkiksi Messukeskus tukee hanketta, ja saa raunion näytille Habitare-messuille syyskuussa.

Paikalliset auttoivat talon raunioiden purkamisessa ja pakkaamisessa konttiin.
Paikalliset auttoivat talon raunioiden purkamisessa ja pakkaamisessa konttiin.Suomen Benelux-instituutti

Syyrialaisen raunion tuominen pakolaiskysymyksen kanssa painivaan Eurooppaan on poliittinen teko, mutta Pulkkinen ei ainakaan myönnä, että teos olisi suora kannanotto maahanmuuttokeskusteluun.

– Totta kai se on myös poliittinen, mutta me ei haluta ottaa siihen tarkemmin kantaa, lähteä syyttelemään ketään tai olla täsmällisemmin kenenkään puolella. Ehkä olemme ihmisyyden puolella, Pulkkinen sanoo.

Siksi taiteilija ei halua ottaa kantaa siihenkään, kenen pommituksessa talo tuhoutui. Hän näkee silti teoksessa selvän yhteyden itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan.

– Onhan meilläkin jos jonkinlaista sotaa ollut siinä alkutaipaleella ja omat pakolaiskriisimme, kodittomuutta ja pommitettuja taloja, Pulkkinen sanoo.

– Toisaalta voi miettiä, että miten me suhtaudumme pakolaiskriisiin tällä hetkellä verrattuna siihen, miten Suomea autettiin silloin aikanaan, hän jatkaa.

Raunioiden tuominen kontissa Syyriasta ei ollut ihan yksinkertainen operaatio. Ennen belgialaista katsastusmiestä taiteilija on apujoukkoineen saanut asioida esimerkiksi turkkilaisten ja syyrialaisten rajaviranomaisten kanssa.

Syyrialaisen talon raunioita kuljettava rekka Turkin rajalla.
Syyrialaisen talon raunioita kuljettava rekka Turkin rajalla.Suomen Benelux-instituutti

Paperit piti käännättää turkista arabiaksi viranomaisia varten. Turkkilaista rekkaa ei voinut ajaa Syyrian puolelle, vaan kontti piti ajaa rajalle saakka syyrialaisella rekalla ja siirtää turkkilaisen rekan kyytiin.

Syyriassa jotkut olettivat, että operaation tarkoitus oli salakuljettaa maasta muinaisjäänteitä, mikä ei ole ollut kovin harvinaista.

– Meille yritettiin kaupata muinaisjäänteitä kun luultiin että oltiin sillä asialla, Pulkkinen sanoo.

Raunioinstallaatio rakentuu yksittäisistä betoninkappaleista, jotka hitsataan ja tuetaan yhteen.
Raunioinstallaatio rakentuu yksittäisistä betoninkappaleista, jotka hitsataan ja tuetaan yhteen.Petri Raivio / Yle

Taidemuseon paahteiselle pihalle kaartaa valkoinen pakettiauto. Museon omistaja Geert Verbeke on käynyt ostamassa lisää teräsputkia tukirakenteiksi. Hänen tarinansa on miltei yhtä omintakeinen kuin syyrialaisen raunion.

Verbekellä oli isohko kuljetusalan yritys, jonka hän myi kymmenisen vuotta sitten ja ryhtyi keräämään täysipäiväisesti nykytaidetta. Hän on muuttanut yrityksen entisen varikon isoksi taidemuseoksi, joka levittäytyy myös hallin viereiseen metsään.

Siellä kävijällä on mahdollisuus esimerkiksi yöpyä jättimäisen ihmisen suoliston muotoisessa hotellissa. Teos on hollantilaisen Joep van Lieshoutin CasAnus-installaatio.

Taidemuseon johtaja Geert Verbeke siirtää raunionkappaletta trukilla.
Taidemuseon johtaja Geert Verbeke siirtää raunionkappaletta trukilla.Petri Raivio / Yle

Nyt Verbeke hyppää trukin ohjaimiin ja ryhtyy siirtelemään syyrialaisia betoninkappaleita. Kun pieni trukki ei saa isoa betonielementtiä liikkumaan, apuun tulee Verbeken apumies traktorilla. Pulkkinen ja Benelux-instituutin johtaja Aleksi Malmberg seuraavat tilannetta vierestä ja kauhistelevat kaksikon kovia otteita.

– Minulla oli kuljetusyritys, olen taiteen keräilijä ja tämä on nykytaidetta jolla on tarkoitus. Pidän siitä, Verbeke sanoo.

Verbeke-museon perustaja ja johtaja Geert Verbeke.
Verbeke-museon perustaja ja johtaja Geert Verbeke.Petri Raivio / Yle

Hän tulkitsee Pulkkisen projektia belgialaisesta näkökulmasta. Toinen maailmansota riehui näilläkin kulmilla vain reilut 70 vuotta sitten. Verbeken mukaan on tärkeä muistaa, että sota voi myös tulla takaisin. On tärkeää näyttää ihmisille, millaista jälkeä sota aiheuttaa.

Lopulta Verbeke lopettaa elementin retuuttamisen trukilla ja päättää, että on aika pitää lounastauko. Anssi Pulkkinen apujoukkoineen lähtee museon ravintolaan.

– Ehkä kuitenkin tässä pyritään näyttämään se, mitä elämä on tällä hetkellä jossain muualla, Pulkkinen sanoo.

Kuvanveistäjä Anssi Pulkkinen.
Kuvanveistäjä Anssi Pulkkinen.Petri Raivio / Yle