Epävarmasta tytöstä tuli kirjailija ja kemiaa vältelleestä koruyrittäjä – menestys ei synny ilman pakkopullaa

Kolmen kainuulaislähtöisen menestyjän mielestä omat kiinnostuksen kohteet kannattaa hyödyntää, mutta myös tylsät aineet kuuluvat menestyksen rakentamiseen.

Koulutus ja kasvatus
Nanna Mikkonen
Hyvinvointikouluttaja Nanna Mikkonen.Otava / Elina Simonen

Innostus koulunkäyntiin vähenee entistä nuorempana. Vaikka alaluokille mennään intoa täynnä, hyvin nopeasti muodostuvat käsitykset siitä, missä oppilas on hyvä ja missä heikko tai jopa huono.

– Nykyiset tutkimustulokset kertovat, että kouluun tullessa entistä nuoremmat ajattelevat negatiivisesti koulunkäynnistä. Tämä on mielestäni vähän väärä ajattelutapa, arvio Kajaanin sivistystoimenjohtaja Mikko Saari.

Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin nuorten taitoja mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, mutta esimerkiksi lukutaidossa suunta on ollut 2000-luvulla laskeva. Lukemisella ja kirjoittamisella on entistä tärkeämpi merkitys tietoyhteiskunnassa, joka perustuu tiedon käsittelyyn ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Tulevaisuudessa varsinkin nuorten poikien heikentynyt luku- ja kirjoitustaito ovat uhka jopa yhteiskunnalle.

– Heikosti lukevat ja kirjoittavat ovat kaikkien vietävissä ja alttiita vaikka minkälaisille vaikutteille, kun he eivät kykene hahmottamaan ympärillä olevaa tietoa ja käsittelemään sitä. Lukutaito ja sen merkitys tulevat kasvamaan, jotta ihmiset selviävät tässä yhteiskunnassa, Saari sanoo.

Mikko Saari.
Historia ja käsityöt olivat Mikko Saaren kiinnostuksen kohteena koulussa.Jarkko Remahl / Yle

Itse opettajanakin toimineelle Mikko Saarelle koulu on opettanut paljon. Perustaitojen eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi se herätti kiinnostuksen myös historiaan sekä käsitöihin.

– Käsitöistä on jäänyt vahva ja hyödyllinen muistijälki, joiden avulla olen rakentanut autotallin sekä peruskorjannut ja remontoinut taloa. Historia on tärkeä tulevaisuutta pohdittaessa, ettei toisteta niitä virheitä, mitä olemme aikaisemmin tehneet ja osaamme toimia moraalisesti oikein, Saari kertoo.

Nuorta miestä harmitti kouluaikana se, ettei opinahjossa opetettu elektroniikkarakentamista, josta hän oli kiinnostunut. Tieto ja taito tähän harrastukseen hankittiin kirjastosta lainatuista alan kirjoista ja rakennusvälineet paikallisesta sähköliikkeestä.

– Itse opettelin juottamaan ja ihan onnistuneita juttuja tuli tehtyä, kehaisee Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Mikko Saari.

Luota itseesi ja unelmoi

Idols-tuomarinakin tutuksi tullut Nanna Mikkonen muistaa, mikä oli hänen koulutiensä kantava voima. Kouluajalta on jäänyt mieleen erityisesti historian opettaja, joka uskoi vahvasti epävarman nuoren neitosen ajatuksiin. Mikkosen mielestä opettajan rooli on todella iso ala- sekä yläkoulussa ja jopa lukiossa.

– Kannustavan opettajan kautta aine alkaa kiinnostaa toisella tavalla, sanoo hyvinvointikouluttaja Nanna Mikkonen.

Käsitöistä on jäänyt vahva ja hyödyllinen muistijälki

Mikko Saari

Neuvot nykypäivän koululaisille ja opiskelijoille ovat kannustavia, jossa avainsanana on itseensä luottaminen. Kaikkea ei tarvitse osata heti, sillä tekemällä oppii.

– Vaikka tuntuu pahalta ja ahdistavalta, niin se kuuluu siihen ikään ja kasvukipuihin sekä itsensä löytämiseen. Negatiivisesta olotilasta pitää päästä eroon ja luoda rohkeasti isoja unelmia ja tavoitteita. Mikään tavoite ei ole liian suuri. Uskokaa ja unelmoikaa rohkeasti. Unelmat toteutuvat, sillä vain me itse olemme unelmien esteenä, Mikkonen kertoo.

käsi kirjan päällä
Tietoyhteiskunnassa lukemisella ja kirjoittamisella on entistä tärkempi merkitys.Nella Nuora / Yle

Kajaanista lähtöisin oleva hyvinvointikouluttaja Mikkonen on kokenut myös kirjoittamisen haasteen. Muun muassa musiikkibisneksessä ja kansainvälisessä mainostoimissa johtajana toiminut Mikkonen on kirjoittanut omasta tarinastaan kirjan nimeltä Vapaudu, jossa hän opastaa parempaan elämään.

– Itse en ole harrastanut kovinkaan paljon kirjoittamista ja jouduin monesti miettimään miten tämä menee oikeasti. Nykyajan some- ja tekstiviestimaailmassa olemme vähän hukassa äidinkielen kieliopin osaamisessa. Se on vähän surullista, Nanna Mikkonen sanoo.

Vuosia ulkomailla asunut Mikkonen ymmärtää suomalaisen koulutuksen tason ja peruspohjan, joka ei ole maailmalla itsestäänselvyys. Koulu tuo pohjan laajaan perussivistykseen ja oppiminen on jatkuvaa. Se antaa myös rohkeutta.

– Olen uskaltanut tutkia maailmaa laajemmin kuin Suomen rajojen sisäpuolella. Minulla on valtava nälkä oppia koko ajan uutta, sellaista mistä pidän ja mihin minulla on intohimoa.

Ylioppilaslakki ja todistus.
Suomalainen koulu antaa pohjan laajaan perussivistykseen. Kaisa Siren / AOP

Nanna Mikkosen mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä on mahtava ja siitä pitää olla ylpeä. Koulutodistus ja koulunkäynti eivät kuitenkaan saa olla hänen mielestä itsensä määrittelyn peruste. Tärkeää on uskoa itseensä ja tiedostaa se, että oppiminen jatkuu myös koulun ja opiskelun jälkeen.

– Jos olisin oman koulunkäynnin perusteella määritellyt tulevaisuuteni, niin en olisi päätynyt kansainvälisen mainostoimiston johtajaksi, en olisi tehnyt musiikkibisneksessä sitä uraa minkä tein, enkä olisi lähtenyt Intiaan ja perustanut siellä yritystä. Elämän koulu jatkuu läpi elämän, hyvinvointikouluttaja Nanna Mikkonen toteaa.

Ota rennosti ja keskity kiinnostavimpaan

Jos Nanna Mikkosen ohjeet nuorille kannustivat luottamaan itseensä, niin samantyyppiset ovat myös yrittäjän ohjeet tulevaisuuden toivoille, jotka kuluttavat koulun penkkiä ehkä vielä monia vuosia.

– Kun aine tökkii, niin kannattaa ottaa vähän rennommin ja keskittyä siihen mikä tuntuu itsestä mielenkiintoiselta, kyllä siitä koulunkäynnin innostus puhkeaa. Elämässä auttaa eteenpäin se, ettei ajattele opiskelua ja koulunkäyntiä pakkopullaksi, täsmentää paltamolainen Rockers-kivipajayrittäjä Sara Vaskivuo.

Sara Vaskivuo
Sara Vaskivuo muistuttaa, että kielten opiskeluun kannatta kiinnittää huomiota.Kimmo Hiltunen / Yle

Myös Vaskivuon kohdalla kouluissa opetetuista aineista on ollut hyötyä aikuisiässä.

– Jopa kemiasta ja fysiikasta, jotka silloin tuntuivat vähemmän tärkeiltä. Korualalla niitäkin taitoja on tarvittu, Vaskivuo tuumaa.

Viime vuosina paltamolaiselle yrittäjälle erityiseen asemaan ovat nousseet koulussa opitut kättentaidot, yrityksen liikeopit sekä yrityselämän markkinointi. Myös kielten opiskeluun kannatta kiinnittää huomiota, jopa pakkopullalta tuntuneeseen ruotsin kieleen. Tämän Vaskivuo huomasi lukion jälkeen siirtyessään Vaasaan opiskelemaan ja töihin.

– Siellä puhuttiin aika vahvasti ruotsia ja se auttoi eteenpäin. Nyt olen tulossa Tukholmasta kohti Kajaania ja tälläkin reissulla ruotsia tuli käytettyä. Se toimi yllättävän hyvin, ei tarvinnut turvautua englantiin, autosta tavoitettu Vaskivuo kertoo.

Kajaanilaisia abeja penkkariajelulla.
Laura Tolonen / Yle

Peruskoulun jälkeen nuorille on tarjolla monia opinahjoja, sama pätee myös vähän vanhemmille opiskelijoille. Sara Vaskivuo opiskeli useiden opintojen jälkeen myös graafikoksi KAO:n aikuispuolen YritysAmiksessa, jonka hän koki omakseen.

– Koulunkäynti oli vapaampaa ja pystyin keskittymään juuri siihen mikä oli omaa alaa. On kannustavaa päästä heti keskelle toimintaa. Siitä saa kipinän ja innostuksen, jonka avulla luodaan kontakteja eri yrittäjiin. Minusta malli on hyvä, kehuu Paltamoon Rockers-kivipajan perustanut yrittäjä Sara Vaskivuo.