1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammatinvalinta

Mieti tarkkaan, miten puhut lapsellesi työstäsi – Jesse seuraa isänsä jalanjälkiä kaivurin puikoissa

Vanhempien vaikutus on suuri, kun peruskoulun päättävä nuori valitsee jatko-opintoja. Jesse Seppälälle polku ammattikoulun kautta isän yritykseen oli selkeä.

19-vuotias Jesse Seppälä hyppäsi jo opintojensa puolivälissä kaivurin ohjaimiin isänsä firmassa. Kuva: Lahden Kaivuupalvelut Oy

Kun Jesse Seppälä oli pieni poika, hän pääsi isänsä kanssa kaivinkoneen ohjaamoon.

– Muistan ajatelleeni, että aika vaikean näköistä tuo ajaminen on. Mietin, että en varmaan koskaan oppisi itse ajamaan kaivinkonetta.

Nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, 19-vuotias Seppälä osaa kuin osaakin ohjata kaivinkonetta ja saa tehdä sitä joka päivä, sillä hän työskentelee isänsä yrityksessä.

– Teemme maakaapelointitöitä ja kaikenlaisia pihahommia. Sitten on remonttihommiakin, esimerkiksi kauhanhitsausta, telaremonttia ja öljynvaihtoa, nuorukainen luettelee.

Mietin, että en varmaan koskaan oppisi itse ajamaan kaivinkonetta.

Jesse Seppälä

Kauhat kuntoon

Koneiden kunnossapidosta ja asennuksesta lahtelaisella Seppälällä on tutkintokin. Hän pohti peruskoulun jälkeen, lähtisikö opiskelemaan maanrakennusalaa vai kunnossapitoa.

Kunnossapito voitti, koska koulutusta oli saatavilla kotikaupungissa. Tänä keväänä koulutuskeskus Salpauksesta valmistunut Seppälä on valintaansa tyytyväinen, sillä opinnot auttoivat pääsemään käsiksi maanrakennusalalla tuiki tarpeellisiin kunnossapitotaitoihin.

– Koulussa sai hitsata kauhoja, siellä opetettiin tarkkaan kaikki hitsausmenetelmät, Seppälä kuvailee.

Opintojen puolivälissä Jesse Seppälän isä pyysi hänet firmaan töihin. Samalla hoitui opintoihin kuuluva työharjoittelu.

Nuori kuuntelee vanhempaa tarkasti

Seppälällä lähipiirin vaikutus opintojen ja ammatin valintaan on ollut epäilemättä erityisen voimakas, mutta vanhempien rooli uratien valinnassa on vahva monilla muillakin.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT kysyi keväällä yläkoululaisilta heidän ajatuksiaan jatkokoulutuksesta. Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeitä eri tietolähteet ovat, kun he miettivät tulevia opiskeluvalintojaan.

Olisi tärkeää, että vanhemmat pohtisivat, ovatko heidän omat työelämätaitonsa ja -tietonsa ajantasaiset.

Elisa Koivumaa

Tärkeimmäksi tiedonlähteeksi yläkoululaiset nimesivät vanhemmat ja sukulaiset. Lähes saman verran painoarvoa saavat ystävät ja tutut sekä työpaikat, joihin nuoret ovat käyneet tutustumassa.

TATin mukaan vanhempien pitäisikin muistaa, miten painavia heidän sanansa ovat.

– Olisi hirveän tärkeää, että vanhemmat heräisivät pohtimaan, ovatko heidän omat työelämätaitonsa ja -tietonsa ajantasaiset, ja minkälaisia asioita he paitsi sanovat suoraan, myös viestivät sanattomasti, sanoo tuottaja Elisa Koivumaa TATista.

TATin kyselyyn vastasi vajaat 3 800 yläkoululaista.

Näköalapaikka selventää tulevaisuudensuunnitelmia

Kun teini näkee läheltä, mitä jokin työ on, on hänen helppo muodostaa arvio siitä, olisiko ala sopiva juuri hänelle.

– Nuorihan hakeutuu ylipäätään sellaisiin ammatteihin, joihin hän törmää. Jos hän on perheessä nähnyt, mitä työ on ja jos perhe pystyy tuottamaan lapselle positiivista kuvaa, työstä puhutaan positiivisesti ja vanhempi itse on tyytyväinen siihen, sillä on takuulla suuri merkitys. Ja sehän on nuorelle helppo valinta, Koivumaa jatkaa.

Samaan tapaan ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä saattaa olla nuorelle luonteva tai vastenmielinen. Jos jälkikasvusta toivotaan jatkajaa perheen yritykselle, se, miten myönteinen kuva yrittäjyydestä kotona piirtyy, on avainkysymys.

– Aika usein kuulee jäsenistöstäkin luopuvan polven suusta, että he pyrkivät siihen, etteivät kertoisi yrittäjyyden huonoja puolia ja toisi niitä ongelmia niin hirveästi esille siellä kotona, kertoo asiantuntija Krista Elo-Pärssinen Perheyritysten liitosta.

Voi olla, että jossain vaiheessa yritys siirtyisi minun nimiini.

Jesse Seppälä

Myös Jesse Seppälän ja hänen isänsä ovat käyneet keskustelua siitä, että poika jatkaisi jonain päivänä firman pyörittämistä.

– Ollaanhan siitä puhuttu. Voi olla, että jossain vaiheessa yritys siirtyisi minun nimiini.

Keskusteluissa ovat tulleet esiin yrittämisen valo- ja varjopuolet.

 – On hän kertonut hyvistä puolista, mutta myös riskeistä. Esimerkiksi siitä, että hommia pitää riittää. Suhtaudun silti yrittämiseen myönteisin mielin, eivät minua stressaa mitkään sellaiset huonot puolet, Seppälä vakuuttaa.

Oma valinta on paras

Nuori mies ei ole kokenut, että vanhemmat olisivat painostaneet häntä lähtemään isän jalanjäljille.

– Veikkaan, että he ovat niin, että mieti itse mitä haluat elämälläsi tehdä, hän naurahtaa.

Lapsella pitää olla valinnanvapaus, jotta hän kokee, että se on hänen oma valintansa. Silloin hän myös menestyy tehtävässään.

Krista Elo-Pärssinen

Perheyritysten liitossa tiedetään, että pakko on huonoin tapa saada oma poika tai tytär hyppäämään isänsä tai äitinsä kenkiin.

– Kyllä siinä pitää olla lapsella valinnanvapaus, jotta hän kokee, että se on hänen oma valintansa. Silloin hän myös menestyy tehtävässään. Tietysti voi hellävaraisesti ohjata ja antaa vaihtoehtoja joista valita, Krista Elo-Pärssinen toteaa.

Kaverille kanssa

Yläkoululaisten mukaan heti vanhempien rinnalla opintojen tai ammatin valintaan eniten vaikuttavat ystävät ja tutut. Jesse Seppälä on tästäkin elävä esimerkki siinä mielessä, että hänen opiskelukaverinsa päätyi työskentelemään samaan yritykseen.

– Kaverin kanssa oli puhetta, että pitäisi työharjoitteluun päästä. Ehdotin, että tule meille hommin, meillä olisi sulle paikka.

Keskustelu kannatti, sillä kaveri työskentelee edelleenkin Seppälän isän firmassa.

_Yle julkaisee perjantaina uusien ammattiin valmistuneiden nimet Amiskoneessa. _