Mitä karhuille on tapahtunut? Eksyvät moottoriteille ja tonkivat roskiksia talojen pihoilla

Asutuksen lähelle eksyneistä karhuista on tehty viikon sisällä useita havaintoja eri puolilla maata. Karhuja arvioidaan olevan maassamme nyt historiallisen paljon.

karhu
karhu juoksee kohti kuvaajaa
Lassi Kujala

Hämeen poliisi joutui lopettamaan karhun Hollolan Salpakankaalla myöhään tiistai-iltana. Kaduilla ja pihoissa liikkunut karhu käyttäytyi poliisin mukaan arvaamattomasti, ja se lopetettiin turvallisuussyistä.

Keskiviikkoaamuna Kuopiossa karhu liikkui asutuksen kupeessa, ja eläin nähtiin muun muassa moottoritiellä. Se kuitenkin piiloutui Puijon ulkoilualueen metsiin, ja poliisi päätti antaa nallen olla rauhassa. Myös Järvenpäässä (siirryt toiseen palveluun) karhu liikkui asutuksen lähellä.

Alkukesä ja kevät on aikaa, jolloin karhut liikkuvat paljon. Talviunen jälkeen ravinnon etsintä saa karhut liikkeelle. Emojen häätämät ylivuotiset pennut, niin kutsutut erauspojat, etsivät uutta elinpiiriä. Aikuiset urokset liikekannalle ajaa kiima-aika, joka ajoittuu touko–heinäkuulle.

Jonkinlaisesta ravinnon etsinnästä on ollut kyse.

Jyri Rauhala

– Hollolassa liikkuneesta karhusta tiedetään, että se oli kaatanut roskapönttöjä ja tonkinut kompostia, eli jonkinlaisesta ravinnon etsinnästä on ollut kyse, kertoo Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala Suomen riistakeskuksesta.

Karhu yleistyy lännessä

Maan tihein karhukanta on Itä-Suomessa, joten siellä suurpedon eksyminen asutuksen lähelle on todennäköisempää kuin etelässä. Tänä keväänä poliisi on tehnyt useita päätöksiä karkottaa karhu asutuksen läheltä, pääasiassa Pohjois-Karjalassa.

Itä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilö Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, että Kuopion tapaus ei ole kovin harvinainen, vaan niitä sattuu silloin tällöin.

Valtakunnallisessa karhukannan hoitosuunnitelmassa on tavoitteena, että karhu levittäytyy Itä-Suomesta koko maahan. Suurin pedoistamme on yleistynyt – Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan maassamme elää vähintään 1 980–2 100 yksilöä ennen syksyn metsästyskautta. Vuosi sitten karhuja arvoitiin olleen 1 720–1 840.

Edellinen kantahuippu oli vuonna 2011, jolloin karhuja oli suunnilleen yhtä paljon kuin nyt. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola arvioi, että edellisen kerran karhukanta oli yhtä suuri 1800-luvun alkupuolella.

– Niistä ajoista on vain summittaisia kaatotilastoja, joiden pohjalta kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta. On mahdollista, että karhuja on nyt enemmän kuin vuonna 2011, Kojola sanoo.

Etelä-Hämeessä karhujen määrä ei ole kasvanut. Kuitenkin Lahden seudulla on vuoden sisään sattunut kaksi tapausta, joissa karhu on eksynyt asutuksen keskelle, karhun kannalta kohtalokkain seurauksin. Viime vuoden tapaus sattui elokuussa. Molemmissa tapauksissa karhu oli nuori, aikuinen uros.

Kun muualla karhukanta on lähtenyt jossain määrin kasvuun, se voi meillä näkyä uutta elinpiiriä etsivinä nuorina yksilöinä.

Jyri Rauhala

– Kysymys saattaa olla siitä, kun muualla karhukanta on lähtenyt jossain määrin kasvuun. Se voi meillä näkyä uutta elinpiiriä etsivinä nuorina yksilöinä. Tai sitten kysymys on sattumasta, arvioi riistapäällikkö Rauhala.

Yleistyvätkö kohtaamiset?

Kun karhukanta kasvaa ja eläimet levittäytyvät uusille asuinalueille, kasvaa mahdollisuus ihmisen ja karhun kohtaamiselle. Asutuksen keskelle eksynyt villieläin on aina arvaamaton ja saattaa olla riski turvallisuudelle.

Turvallisuudesta vastuun kantaa poliisi. Riistaviranomaisella on vahva luotto siihen, että poliisi hoitaa niin kutsutut "citykarhutapaukset" vastuullisesti, eikä petoja surmata heppoisin perustein.

– Jokainen tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti ja ratkaisut pyritään tekemään turvallisuus edellä, Rauhala korostaa.

Suurpetojen ja ihmisten kohtaamiset saattavat johtaa konfliktitilanteisiin, kuten esimerkiksi susien kohdalla on käynyt. Petopaniikkiin ei ole aihetta, vaikka eläinten määrä onkin kasvussa.

Asutuksen keskelle eksyneet karhut voivat olla yksittäistapauksia, joista on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jyri Rauhala

– Karhujen yleistyminen naapurimaakunnissamme saattaa lisätä karhuhavaintojen määrää meilläkin, mutta nyt kuluneen vuoden aikana asutuksen keskelle eksyneet karhut voivat olla yksittäistapauksia, joista on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä karhujen liikkeistä, muistuttaa Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.