Kalsea kevät hyödyttää mustikkaa ja povaa kannankasvua kanalinnulle – tutkijakin kiittää: "Peukutan"

Kylmä kevät avittaa muiden muassa metson lisääntymismenestystä.

kanalinnut
Koppelo ja ensimmäiset poikaset. Kuvaaja Ana Schorinin kokemuksen mukaan varsinkin urospoikaset ovat alkuvaiheessa hyvin herkkiä kylmälle.
Poikasten kuoriutumisjankohdan ja sitä seuraavan parin viikon sää on ratkaiseva lisääntymismenestyksen kannalta. Ana Schorinin kuva Koppelo ja ensimmäiset poikaset voitti Suomen luonnonvalokuvaajien Vuoden luontokuva-kilpailun Linnut-sarjan. Metsoja paljon kuvanneen kuvaajan kokemuksen mukaan varsinkin urospoikaset ovat alkuvaiheessa hyvin herkkiä kylmälle.Ana Schorin

Kylmässä keväässä on luonnon kannalta paljon hyviä puolia vaikka kalsea ja viikkoja myöhässä laahaava kevätkeli ihmismieltä nyppiikin.

Luonnoneläimet ovat hyviä sopeutumaan pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosille tyypillisiin vuosittain vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin. Muuten ne eivät voisi täällä elää.

– Koko luomakunta on tottunut siihen että tällaista silloin tällöin tapahtuu, sanoo kanalintuja kymmeniä vuosia työkseen tutkinut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle.

Eri asia ovat erilaiset ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tulokaslajit. Ne eivät ole sopeutuneet pohjoisen olosuhteisiin. Muutenhan ne eivät tulokaslajeja olisikaan.

Juuri siksi ne ovat hyötyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tutuksi käyneisiin epätavallisen lämpimiin loppukeväisiin.

Pesintä luonnossa alkaa heti kun luonnonolosuhteet antavat siihen mahdollisuuden.

Isot muuttolinnut voivat jättää pesinnän väliin – metsäkanalinnut eivät

Isoilla lajeilla on kiireintä. Esimerkiksi laulujoutsenella kestää todella kauan ennen kuin poikaset ovat lentäviä. Eikä pelkkä lentokyky riitä, vaan muuttomatkaa varten pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa.

– Laulujoutsen pystyy arvioimaan, että ei kannata aloittaa pesintää ollenkaan, jos pohjoisilla alueilla kevät menee niin myöhään, ettei poikasia ehtisi kasvattaa muuttokuntoon ennen talven tuloa, Helle toteaa.

Laulujoutsenia taivaalla.
Suomen laulujoutsenet muuttavat loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Takaisin Suomeen ne palaavat maalis–huhtikuussa.Seppo Haavisto / AOP

Nykyisellä joutsenpopulaatiolla tämä ei myöskään ole minkään tasoinen katastrofi. Laulujoutsenen viime vuosikymmenet ovat olleet todellinen menestystarina. Laji on todella hyötynyt lämpimistä keväistä.

Sama pätee isompiin pöllöihin. Jos ravintoa ei tahdo riittää edes aikuisille linnuille, jätetään pesintä väliin ja odotellaan kärsivällisesti seuraavaa kevättä. Tällaisen strategian omaavat lajit ovat pitkäikäisiä muuttolintuja ja niillä on paljon lisääntymisvuosia.

Suomessa talvenkin pysyttelevät kanalinnut sen sijaan ovat suhteellisen lyhytikäisiä ja mahdollisia pesintävuosia on vain muutama.

– Ne eivät jätä pesimättä edes ankeiden olosuhteiden takia. Aina kannattaa yrittää koska koskaan ei tiedä tuleeko enää seuraavaa vuotta, kertoo Helle.

Huhtikuun keskilämpö määrittää pesinnän alkamisen

Kanalinnuilla talven jälkipuolen lämpöolot määräävät milloin lisääntyminen alkaa. Huhtikuun keskilämpötila ennustaa aika hyvin sitä milloin pesimään ryhdytään.

Tämän vuoden huhtikuun keskilämpötila oli Suomessa noin kaksi astetta kylmempi kuin viime vuosikymmeninä keskimäärin. Viime vuonna huhtikuu oli sen sijaan keskimääräistä lämpimämpi.

Tämän perusteella pesintä olisi tänä vuonna alkanut Pohjois-Suomessa ainakin pari viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Peukutan lintujen pesinnän onnistumisen takia kylmää kevättä.

Pekka Helle

Merkitystä on myös sillä kuinka nopeasti menneen talven lumesta päästään eroon ja onko vihreää kasvillisuutta tarjolla.

– Ensimmäisinä pesinnän aloittavat vanhat kokeneet yksilöt. Ne ovat pääsääntöisesti selviytyneet talvesta parhaassa kunnossa ja niiden munamäärät ovat suurimpia.

Tutkimustuloksia kylmän toukokuun vaikutuksesta on vähemmän. Se vaikuttaa todennäköisesti ainakin pesimiskauden pidentymiseen, koska heikoissa oloissa kokemattomammat naaraat aloittavat pesinnän selvästi myöhemmin kun tavalliseksi koettuna keväänä.

Keväiden lämpeneminen on ollut huono asia

Tutkimuksista tiedetään että ilmastonmuutos on aikaistanut kanalintujen pesintää.

Muutoksella, jossa talvet ja keväät ovat lämmenneet arktisen kesän pysyessä ennallaan, on ollut kielteisiä vaikutuksia ainakin teeren pesimätulokseen.

Kokenut tutkija pitää perinteistä kylmää kevättä parempana kuin lämpimiä keväitä joihin viime vuosikymmeninä olemme tottuneet.

Historian aikasarjat osoittavat että hyvinkin syvältä on aina noustu.

Pekka Helle

– Peukutan lintujen pesinnän onnistumisen takia kylmää kevättä. Meillä näillä leveysasteilla erityisesti kevättalvi ja kevät ovat lämmenneet. Mutta alkukesä ei. Kun poikaset kuoriutuvat lämpimän kevään laukaiseman aikaisen pesinnän jäljiltä jo kesäkuun alkupuolella, niin muu luonto ei ravinnon muodossa vielä olekaan siinä tilassa kuin sen pitäisi olla ja silloin tulee hankaluuksia.

Tämän vuoden kylmä kevät on vanha normaali

Tämä kevät on vanha normaali. Maastoista on tutkijalle kantautunut selkeää tietoa siitä, että pesintä on selvästi myöhässä. Soitimet ovat kaksi viikkoa jäljessä viime vuosikymmenten normaalista aikataulusta. Ehkä enemmänkin.

Poikasten eloonjäämisen todennäköisyyttä myöhäinen pesintä parantaa selvästi.

– Se on mitattava ja todellinen todennäköisyyslaskennalla osoitettava asia. Siinä mielessä voidaan odottaa hyvääkin lisääntymiskautta, Helle linjaa.

Metsäkanalinnulla, varsinkin metsolla, on merkittävä kohtalonyhteys mustikan kanssa. Mustikka on kanalinnuille tärkeää ravintoa. Tutkimuksista tiedetään myös, että mustikkasadolla on suuri merkitys lintujen lisääntymismenestykseen. Marjan itsensä lisäksi mustikanvarpujen seassa elää poikasten ensimmäisille elinviikoille tärkeä hyönteisfauna.

Kanalintujen kanta kasvamassa?

Kylmä kevät on viivästyttänyt mustikan kukinnan alkamista. Se on hyvä asia, koska samalla sadon mustikan kukinta-aikaan tuhoavan hallan todennäköisyys pienenee. Jos mustikka tuhoutuisi, sen mukana menisi myös kanalinnun poikasille tärkeä hyönteisten toukkien fauna.

Mustikka
Kun mustikan kukinta kylmän kevään myötä viivästyy, todennäköisyys satoa tuhoavan hallan ilmaantumiseen vähenee.Kalevi Rytkölä / Yle

Varsinkin Pohjois-Suomessa kanalinnuilla on takanaan useampi heikohkosti onnistunut pesintävuosia eli lähtökohdat tämän kesän pesinnälle eivät ole parhaat mahdolliset. Tutkija ei silti ole huolissaan.

– Historian aikasarjat osoittavat että hyvinkin syvältä on aina noustu. Kannan kasvun mahdollistaa se että tällaisessa tilanteessa maastossa olevat linnut ovat pääosin vanhoja lintuja, joilla on parempi lisääntymiskyky ja lisääntymistuotto kuin nuoremmilla. Kunhan muut palaset vain loksahtavat kohdalleen, niin kannankasvu voi olla huomattava, Helle povaa.

Koppelo hautoo vaikka hangen alla

Kevät voi huoletta olla kylmä kanalintujen pesinnän kannalta. Kylmä viivästyttää soidinta ja pesintäpuuhia, mutta kun naaraslintu asettuu hautomaan, on aivan sama vaikka sataa lunta.

– Siellä ei ole mitään hätää. Naaraat hautovat sitkeästi, eivät paljonkaan syö tai liiku mihinkään hautoma-aikana lukuun ottamatta pieniä venyttely- ja voimistelutuokioita. Höyhenten alla munien on hyvä kehittyä vaikka olisi pakkasta, Helle toteaa.

Kanalintujen pesinnän onnistumisen kannalta olennaisin merkitys on vasta poikasvaiheen säällä. Pohjois-Suomessa puhutaan aikajaksosta juhannuksen tienoilta heinäkuun puoleen väliin.

– Kriittinen aika on pari viikkoa kuoriutumisesta. Silloinkaan ei tarvitse olla lämmintä kunhan ei olisi yhtä aikaa kylmää ja sateista. Silloin on kasassa kaikki tarvittavat ainekset hyvään lisääntymistulokseen.

Koppeloilla on syytä juhlaan, sillä niiden pesinnän suojaaminen on nostettu yhdeksi Suomi 100 -teeman ympäristöteoksi (siirryt toiseen palveluun). Koppeloiden pesintäpuuhia voi seurata täältä (siirryt toiseen palveluun).