Jäänmurtajavanhus Tarmosta löytyi kapteenin salainen päiväkirja – arvosteli miehistön jäsenten työmotivaatiota nimi kerrallaan

Maailman tiettävästi toiseksi vanhin säilynyt höyryjäänmurtaja palasi kunnostuksen jälkeen kotisatamaan Kotkaan.

jäänmurtajat
Höyryjäänmurtaja Tarmo Kantasatamassa.
Minna Heikura / Yle

110-vuotiaasta museojäänmurtaja Tarmosta on löytynyt runsaasti sen liikennöinnin aikaista esineistöä ja arkistoaineistoa. Kaikista herkin aineisto, kuten paperit, tekstiilit ja astiat, kerättiin talteen ennen aluksen viemistä telakalle Helsinkiin.

Jäänmurtajasta löytyi esimerkiksi Englannin rannikon kartta vuodelta 1907. Tarmo rakennettiin tuolloin Englannissa. Tutkija Kerttuli Hoppa kertoo, että vuosikymmeniä aluksessa olleen esineistön kunto vaihtelee paljon.

– Esimerkiksi papereista osa oli ollut siististi mapeissa, mutta valitettavaksi joukossa oli myös huonokuntoista esineistöä. Olemme joutuneet imuroimaan hometta pois.

Suomen merimuseon tarkoitus on käydä läpi kaikki vuonna 1907 valmistuneen jäänmurtajan esineistö ja arkistoaineisto, ja luetteloida, konservoida ja digitoida se. Toistaiseksi tutkijan mieleen ovat jääneet jollain tavalla henkilökohtaiset löydöt, kuten kalenterin nurkkaan tai kansipäiväkirjoihin kirjoitetut tekstit.

– "Neljä vuotta tässä hytissä. Se on moro. Työt loppuivat laivassa, viirit on laskettu". Tällaisia asioita siellä on lukenut keväältä 1970, jolloin Tarmo otettiin pois liikenteestä.

Vanha kartta.
Jäänmurtajasta löytyi Englannin rannikon kartta vuodelta 1907. Tarmo rakennettiin Englannissa kyseisenä vuonna.Minna Heikura / Yle

Ahkerat pojat hakivat töihin

Aluksesta löytyi myös kapteenin mappi, jossa oli käsinkirjoitettuja työhakemuksia. Töihin haki esimerkiksi kaksi ahkeraa 17-vuotiasta poikaa.

– Miehistöluetteloja on tehty virallisiin lomakkeisiin, mutta löytyi myös yksi ruutuvihkoon aloitettu miehistöluettelo, jossa oli todennäköisesti kapteenin luonnehdintoja kyseisestä henkilöstä, oliko hän ahkera tai tunnollinen tai työtä pelkäävä, Hoppa kuvailee.

"Neljä vuotta tässä hytissä. Se on moro. Työt loppui laivassa, viirit on laskettu"

Esineistön luettelointi, konservointi ja digitointi on vasta alussa ja työ kestää tämän vuoden loppuun. Osa tavaroista palautetaan alukseen yleisön nähtäväksi.

Vielä tämän vuoden kuluessa aineisto tulee selattavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen hakupalvelu Finnaan. Alus on lisäksi kuvattu 3D-kuvattu ulkopuolelta ja tullaan myös 360°-kuvaamaan sisäpuolelta.

Yleisö huusi eläköön, kun Tarmo palasi telakalta

Suomen talvimerenkulun konkari, 110-vuotias höyryjäänmurtaja Tarmo palasi keskiviikkona kotisatamaansa Kotkaan Merikeskus Vellamon kupeeseen. Tarmo hinattiin Helsingistä Kotkaan yön tunteina, ja paikallaan satamassa alus oli aamupäivällä. Vastassa ollut satapäinen yleisö huusi eläköön-huutoja.

Kotisatamaansa palannut Tarmo vietti talven Alfons Håkansin telakalla Suomenlinnassa Helsingissä, missä sille tehtiin mittava ja pikkutarkka korjaustyö. Esimerkiksi kaikki aluksen ylärakenteen pinnat on viime kuukausien aikana pintakäsitelty. Ne ovat kovimmalla rasituksella, sillä laiva on vuoden ympäri laiturissa säiden armoilla.

Jäänmurtaja Tarmo.
Tarmo on maailman tiettävästi toiseksi vanhin säilynyt höyryjäänmurtaja.Minna Heikura / Yle

– Rungon kunnostus oli tärkein. Lisäksi on kunnostettu muita rakenteita, pelastusveneet ja apuvene, kertoo intendentti Timo Kunttu Suomen merimuseosta.

Myös Tarmon syöpymisenestojärjestelmä päivitettiin ja kunnostettiin.

– Rungon ympärille tulee pieni sähkökenttä, joka ehkäisee korroosiota, sanoo Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen.

Edellisen kerran Tarmo on telakoitu vuonna 1992, jolloin siitä tuli museolaiva. Puustinen arvioi, että seuraavan kerran Tarmo nostettaisiin kymmenen vuoden päästä kuiville kunnon tarkastamista varten. Silloin ei kuitenkaan ole tarvetta tehdä läheskään samansuuruista korjaustyötä.

Yleisölle museoalus Tarmo avautuu heti juhannuksen jälkeen.