Eroneuvoja ei usko erilleen kasvamiseen – "Ollaanko silloin koskaan kasvettukaan yhteen?"

Pysyvän parisuhteen liima luodaan jo ihastuksen hälvettyä. Tiukin käännekohta on kuitenkin perheeksi kasvamisessa, uskoo pitkän linjan perheterapeutti.

parisuhde
Revitty hääkuva.
Avioliitosta erottiin Suomessa viime vuonna 13 500 kertaa.Yle

Pitkällä aikavälillä vertailtuna suomalaisista avioliitoista eroon päättyy 40 prosenttia. Viime vuonna avioeroja oli Tilastokeskuksen mukaan 13 500 (siirryt toiseen palveluun), nelisensataa edellisvuotta vähemmän.

Vaikka suomalaisella parisuhteella pyyhkii paremmin kuin tilastoista voisi päätellä, kerrotaan monen päättyvän suhteen takaa "sitä tavallista tarinaa" – esimerkiksi niin, että lapset lähtivät pesästä ja kumppani alkoi ruuhkavuosien jälkeen tuntua vieraalta. Tai sitten nuorena alkanut suhde hiipui, kun omat ja puolison toiveet eivät enää kohdanneetkaan.

Yli vuosikymmenen ajan eroneuvojana toiminut perhe- ja pariterapeutti Maaret Korhonen on koko kehyksen suhteen epäileväinen. Hän kääntäisi ajatuksen toisin päin.

– Ollaanko silloin koskaan kasvettukaan yhteen? Tultu perheeksi ja oltu me? Korhonen kysyy.

Ihastus rapisee vuodessa tai kahdessa

Eroa pohtivien ja eroon päätyneiden perheiden kanssa Jyväskylän kaupungin perheneuvolassa työskentelevä terapeutti iloitsee siitä, että kynnys hakea apua eron prosessointiin on laskenut.

Siitä kiittävät paitsi eroavat osapuolet myös mahdolliset lapset.

– Mitä paremmin ymmärtää sen, miksi meille on käymässä näin, sen parempi.

Korhosen mielestä pysyvän parisuhteen liima luodaan jo ihastumisvaiheen hälvettyä.

– Ihastus kestää 1,5 vuodesta kahteen, sen jälkeen kysytään tahtoa, jos halutaan pysyä yhdessä. Mehän ihastumme johonkin mielikuvaan toisesta, emme siihen toiseen ihmiseen siinä edessämme. Jossain vaiheessa ihastus rapisee, Korhonen sanoo.

Maaret Korhonen
Maaret Korhonen työskentelee perheneuvolassa eroavien ja eroa harkitsevien perheiden parissa.Yle / Timo Hytönen

Toinen käännekohta on lapsen syntymä. Viimeistään silloin on kasvettava yhteen, perheeksi.

– Silloin pitää löytää se, miten me pysymme perheenä. Jos lähdetään hakemaan sitä, että 'mulla on työura, ja oma vapaa-aika', niin sehän on iso riski erolle. Voi olla, että perhe ei pääsekään muodostumaan, Korhonen ynnäilee.

Voiko eroamisessa sitten onnistua?

Korhosen mielestä voi. Siihen kuuluu asioista sopiminen ja mahdollisten lasten edun muistaminen.

– Onnistunut ero on sellainen, missä kaksi aikuista pystyy sopimaan asioista. Todetaan se, että me emme saada tätä arkea ja suhdetta toimimaan, sellaiseksi, että siinä olisi hyvä olla, hän sanoo.

Vanhemmuuteen Korhonen rohkaisee hakemaan apua.

– Lapselle ero on monesti elämän ensimmäinen trauma, mutta se voidaan hoitaa hyvin. Vanhemman pettymys ja kiukku ei saa vuotaa siihen suhteeseen.