Maidon ja lihan alkuperän pitää jatkossa löytyä paketista – myös eineksistä

Valmistajat saavat käyttää valmiiksi hankittuja pakkauksia vuoden loppuun asti.

Kotimaa
Makkarapaketteja kaupan hyllyssä.
Tuottajat saavat vanhojen pakkausmateriaalien käyttöön siirtymäaikaa. Käytännössä muutos näkyy kuluttajille viimeistään syksyllä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kuluttajille myytävien pakkausten tuoteselosteessa on jatkossa ilmoitettava tuotteessa käytettyjen lihan ja maidon alkuperämaa.

Tuolloisen maatalousministerin Kimmo Tiilikaisen huhtikuussa hyväksymä asetus (siirryt toiseen palveluun)tulee voimaan tänään. Asetus koskee kokolihan ja maidon lisäksi myös jalosteita, kuten eineksiä. Maidon osalta sääntelyä ei aiemmin ole ollut lainkaan.

Velvoitetta ei ole, jos pakkauksesta löytyy tuotteen suomalaisesta alkuperästä kertova Hyvää Suomesta -merkki (siirryt toiseen palveluun). Merkki takaa tuotteessa käytettyjen lihan ja maidon olevan kotimaasta.

Mikäli raaka-aineen alkuperämaa vaihtelee, ilmoitetaan asiasta merkinnöillä, joista käy ilmi, onko lihan tai maidon alkuperä EU:ssa vai sen ulkopuolella.

Tuottajille siirtymäaikaa

Tuottajille on luvassa siirtymäaikaa, sillä ennen kesäkuun ensimmäistä päivää pakatut ja markkinoille tulleet tuotteet on lupa myydä loppuun, eikä niitä tarvitse poistaa tiskeiltä pakkausmerkintöjen vuoksi.

Tarkoitus on katsoa, näkyykö kotimaisten tuotteiden kulutuksessa muutosta.

Sebastian Hielm

Lisäksi ennen asetusta hankittuja pakkausmateriaaleja saa käyttää elokuun loppuun saakka – eikä niitä erityisesti tarkasteta senkään jälkeen ennen vuodenvaihdetta, kertoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Uskomme, että merkinnät ovat suurelta osin hyvällä tolalla heti alusta alkaen. Tässä on kyse myös kohtuullisuudesta, sillä on kohtuutonta vaatia valmistajaa hävittämään valmiiksi hankittuja säilyketölkkejä tai joulukinkun kääreitä, Hielm sanoo.

Hielmin mukaan normaalisti vastaaville muutoksille annettaisiin vuodenkin siirtymäaika. Nyt kyse on kahden vuoden kokeilusta, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen.

– Tarkoitus on katsoa, mitä kuluttajat asiasta sanovat ja näkyykö kotimaisten tuotteiden kulutuksessa muutosta, Hielm toteaa.