"Hyvin poikkeuksellista" – Mehiläistarhaajien kauden alku on takkuillut sään vuoksi

Mehiläiset tarvitsisivat juuri nyt lämpöä ja siitepölyä, jotta kesän hunajasadosta saataisiin kohtuullinen. Kasvien ja kukkien pääsato voi karata mehiläisiltä.

mehiläiset
Mehiläisiä
Yle

Pitkäaikainen lappilainen mehiläistarhaaja ei muista näin vaikeaa kevättä. Tervolalainen Teuvo Kolmonen on tarhannut mehiläisiä vuodesta 1989 alkaen ja hän ei ole vielä päässyt kylmästä ja lumesta johtuen avaamaan kaikkia mehiläispesiä.

– Kyllähän tästä kylmyydestä haittaa on ollut. Esimerkiksi yhteen tarhapaikkaan ei viitsinyt kolme viikkoa sitten avata edes tietä, kun oli lunta vielä niin paljon.

Juuri nyt tarpeen olisi lämpö ja siitepöly, jotta mehiläisyhdyskunta kasvaisi. Mehiläiskanta tarvitsee siitepölyä lisääntyäkseen. Toukat tarvitsevat ravinnokseen siitepölyä, jota ei pohjoisesta vielä paljoa löydy. Mehiläisiä taas tarvitaan pesiin enemmän, koska yksi mehiläinen kerää elämänsä aikana vain yhden kahvilusikallisen verran hunajaa.

– Tämä on hyvin poikkeuksellista. Mehiläinen ei saa oikein siitepölyä ja ei pääse lentämään.

Mehiläisen lentokeli on noin kymmenessä asteessa, koska sen lihakset kangistuvat ihmisen lailla kylmästä. Myös kova tuuli ja sade vaikeuttavat lentämistä.

Mehiläispesä.
Krainilaiset mehiläiset kävivät vain näyttäytymässä kylmässä säässä.Yle / Jari Peltoperä.

Mehiläinen voi myöhästyä pääsatokaudesta

Etelä-Suomessa kesä ja kasvukausi on pari kolme viikkoa myöhässä. Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala sanoo, että paju on kukkinut ja voikukka kukkii paikoin.

– Mitäpä tuolle säälle voi. Tässä on aikamoinen ero pohjoisen ja etelän välillä, Martikkala sanoo.

Myöhäinen kevät on siinä mielessä hankala, että mehiläinen kehittyy munasta työläiseksi 21 vuorokaudessa. Kasvusto rynnistää eteenpäin heti kun lämpö lisääntyy, mutta mehiläinen ei kehity nopeampaa.

– Voi käydä niin, että kukat menevät edelle mehiläisten kehityksestä ja ne eivät ehdi pääsatokauteen vahvistua keruupesäksi, mikä pystyy keräämään satoa, kertoo Martikkala.

Hän pitää toivoa yllä hunajasadon suhteen. Edelliset kesät ovat olleet heikkoja. Esimerkiksi viime kesänä keskimääräinen hunajasato oli pesää kohden vain 24 kiloa, kun tavanomaisesti se olisi 40 kiloa. Kotimaisen hunajan päätuotantoalueella Etelä- ja Lounais-Suomessa oli myös huono vuosi.

Surinaa sentään kuuluu

Myös torniolaisella mehiläistarhaajalla tarhauskauden alku on takkuillut sään vuoksi. Markku Mykkälällä on avaamatta vielä reilut puolet pesistä. Vuodesta 1992 lähtien mehiläistarhaajana toiminut Mykkälä toteaa, että pesien tarkastaminen ei ole koskaan aikaisemmin jäänyt näin myöhään.

– Surinaa sentään pesistä kuuluu. En ole edes kaikkia pesiä päässyt aukaisemaan, että mitä siellä on sisällä. Onko emo kunnossa ja mahtuuko se munimaan, Mykkälä sanoo.

Tarhaajat uskovat, että se kesä sieltä vielä kuitenkin tulee. Hunajakausi tosin voi mennä myöhäisemmäksi.

Mehiläistarhaajat Markku Mykkälä ja Teuvo Kolmonen.
Mehiläistarhaajat Markku Mykkälä ja Teuvo Kolmonen. Yle / Jari Peltoperä.

Meri-Lapissa hunajasatoa korjataan tavallisesti heinäkuun loppupuolella. Voi olla, että hunaja myöhästyy tänä vuonna jopa kuukaudella.

– Jospa vielä elokuun puolivälissäkin saataisiin hunajaa, toivoo Teuvo Kolmonen.